Paljon parjattu työttömyysturvan aktiivimalli on ollut nyt käytössä liki viisi kuukautta. Mm. Kela seuraa ja arvioi aktiivimallin vaikutuksia. Tuoreimman selvityksen mukaan Kelan maksamaa työttömyysetuutta alennetaan aktiivimallin takia useammin miehillä kuin naisilla ja iäkkäillä useammin kuin nuorilla. Aktiivisuusehdon täytti tammi-maaliskuussa hieman yli puolet (52,3 %, 89 991 henkilöä).
Tuore tutkimus Britanniasta, jossa aktivointia on harjoitettu jo pidempään pienentämällä tai jopa epäämällä sosiaalietuuksia, antaa karun kuvan sanktioiden haitallisuudesta. Asiasta uutisoinut Iltalehti (24.5.2018) tiivistää tutkimustuloksen: ”ehdollinen sosiaaliturva ajaa ihmiset köyhyyteen, heidän terveytensä heikkenee ja saa jotkut turvautumaan rikollisuuteen henkensä pitimiksi”.
Jatkuva sosiaaliturvan leikkausuhka, toteutuneet leikkaukset ja epäämiset sekä sekava ja normien valvontaan painottunut järjestelmä ovat aiheuttaneet ahdistusta, masennusta, epätoivoa ja stressiä. Jotkut ovat jättäytyneet järjestelmän ulkopuolelle. Osa on turvautunut rikollisuuteen.
Sanktiot rohkaisivat esimerkiksi hyödyttömään ja tarkoituksenvastaiseen käytösmalliin, jossa tuen saaja käytti ennemmin energiansa “pelin sääntöjen” noudattamiseen kuin töiden saamiseen. Kaikkein sekavimmassa tilanteessa olevat, kuten kodittomat ja päihderiippuvaiset, pudottautuivat kokonaan ulkopuolelle välttyäkseen järjestelmään “sisäänrakennetulta sähläykseltä”. He myös päätyivät joissain tapauksissa “eloonjäämisrikollisuuden” kuten huumekaupan pariin. (Iltalehti 24.5.2018)
Jos haluamme aidosti edistää ihmisten työllistymistä, olisi syytä ottaa todesta myös ko. tutkimuksessa havaittu asia: kun henkilö oli päässyt mukaan työelämään, ratkaisevaa oli ollut henkilökohtainen ja räätälöity tuki työnhakuun. Tutkimuksen mukaan työvoimatoimistot keskittyivät kuitenkin pääsääntöisesti normien valvontaan eivätkä varsinaiseen tehtävänsä eli ihmisten työnhaun tukemiseen. Tästä ja järjestelmään rakennetusta lähtökohtaisesta epäluottamuksesta on myös Suomessa kokemuksia. Masentunut mutsi -bloggaaja kertoo niistä yhden.
Tuoretta tutkimusta voi käyttää osoittamaan uskottavasti, ettei myöskään Suomessa ole perusteltua jatkaa nykyistä aktiivimallia. Sen sijaan, että TE-toimistot pakotetaan epäilemään ihmisten pyrkimyksiä ja keskittymään epäolennaisiin, tulisi luottaa ihmisiin, ihmisten haluun toimia ja yrittää. Tulisi panostaa henkilökohtaiseen ohjaukseen ja järjestelmien notkeuteen. Nykyinen käytäntö paitsi koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja lannistavaksi se myös näyttää olevan hyvinvoinnin ja yhteiskuntarauhan edistämisen kannalta tuhoisa.
Kalle Kuusimäki
Johtaja
Diakonia ja sielunhoito
(Kuva: Marjut Hentunen)
