Syyskuussa 2024 julkaistiin Diakonia+-sivustolla artikkeli Elinkustannusten nousu maaseutualueilla. Artikkelissa on tuloksia Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä (MaaElli)-hankkeen asukaskyselystä. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten esimerkiksi sähkön suuret hinnannousut talvella 2022–2023 vaikuttivat maaseudun energia- ja liikennearkeen. Keväällä 2025 päättyneen hankkeen tulokset tiivistettiin muun muassa seitsemäksi toimintasuositukseksi, ja niistä kerrotaan tarkemmin myöhemmin tässä artikkelissa.
Toisaalta kyse on palvelun saatavuudesta, toisaalta sen hinnasta
Asukaskyselyn tulosten perusteella noin kolmasosa maaseudun kotitalouksista oli sellaisia, etteivät hinnannousut vaikuttaneet energiankäyttöön, kulkemiseen eikä kulutustottumuksiin. Hieman yli puolessa kotitalouksissa oli tarkennettu kulutustapoja, jonka myötä arki ei tuottanut taloushaasteita. Hieman alle viidesosa kotitalouksista kohtasi uusia tai syveneviä taloudellisia ongelmia.
Maaseutualueilla energia- ja liikennekysymyksissä on kyse toisaalta palvelun olemassaolosta ja saatavuudesta (esim. sähkön häiriötön saatavuus, tiestön kunnossapito, taksi- tai linja-autopalvelut, mahdollisuus eri käyttövoimiin autoilussa) ja toisaalta näiden käyttökustannuksista (esim. sähköenergian hinta ja sähkön siirtomaksut, autoilun hinta, tiestön kunnossapidon hinta, joukkoliikenteen hinnat). Myös tiedonsaanti näistä ja palvelujen hankinta on siirtynyt monilta osin digitaaliseksi verkkoon, jolloin vaaditaan digilaitteita ja -osaamista sekä toimivia verkkoyhteyksiä.
Toimintasuosituksissa riittää purtavaa
Hankkeessa laadittiin seitsemän toimintasuositusta energia- ja liikenneköyhyyden vähentämiseksi maaseutualueilla. Niiden lähtökohtana on, että tarvitaan suomalaiset maaseutualueet tunnistavat energia- ja liikenneköyhyyksien määritelmät ja mittarit. Viralliset määritelmät ja mittarit auttavat tunnistamaan, keitä energia- ja/tai liikenneköyhyys koskee sekä ketkä ovat vaarassa joutua niiden piiriin. Määritelmissä ja mittareissa on tarve huomioida maaseudun erityispiirteet, sekä näiden alueiden rajatumpi määrä ratkaisuvaihtoehtoja. Maaseudun palveluihin, liikenteeseen ja energiaan liittyvässä päätöksenteossa myös vaikuttavuusarvioinnit auttavat lisäämään maaseutunäkökulman huomioimista.
Toimintasuositukset:
- Oleellisten palveluiden saavutettavuus turvattava kaikille.
Hyvinvointialueiden palveluverkon määrittelyssä on huomioitava laajasti liikenteelliset olosuhteet ja vaikutukset asiakkaille, henkilöstölle sekä hyvinvointialueiden ja Kelan korvaamiin asiakasmatkoihin. Myös pääsy kaupan palveluihin turvattava. Lisäksi sujuvat ja turvalliset koulumatkat sekä nuorten mahdollisuus harrastuksissa kulkemiseen huomioitava liikkumispalveluiden kehittämisessä. - Maaseudun liikkumismahdollisuuksia ylläpidettävä ja kehitettävä.
Yhteiskunnan kuljetuksia on yhdisteltävä ja avattava kaikille käyttäjäryhmille kuljetuspalveluiden säilyttämiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi. Kehitettäviä palveluita voisivat olla esimerkiksi kutsuohjautuva liikenne, kyläautopalvelu ja eri tavoin organisoidut kimppakyydit. Kimppakyytien mahdollistaminen myös yhteiskunnan korvaamille kyydeille auttaisi erityisesti maaseutualueilla. On myös vähennettävä hallinnollisia haasteita vertaisliikkumisen yleistymiseksi (esim. lainsäädännön ja verotuksen tarkastelu).
Suomessa on myös luotava suunnitelmat maaseudun taksipalveluiden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä tilanteeseen, jossa maaseutualueilla ei ole taksipalveluita tarjolla tarvittavaa määrää tai lainkaan. - Maaseudun infrastruktuuria parannettava sekä yksityisteiden säädöksiä ja tukiperusteita uudistettava.
Olemassa olevan tieverkon korjaamisen ja kunnostamisen priorisointitapaa on päivitettävä. Maaseudun liikenneinfrastruktuurin parantaminen heijastuu turvallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen sekä yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan kustannuksiin.
Kun kotitalous sijaitsee yksityistien varrella, on mahdollisen auton ja polttoaineiden lisäksi löydyttävä rahaa käyttämänsä yksityistien ylläpitoon. Yksityistiet ovat erityisesti maaseutualueiden ilmiö. Maaseudun liikkumisolosuhteiden parantamiseksi on haettava ratkaisuja yksityisteiden ylläpidon mahdollistamiseksi, kohtuuhinnalla. - On luotava mekanismeja energiakriiseihin varautumiseen
Perustuet eivät riitä kriiseissä, ja pienituloiset kärsivät eniten kriiseistä. Tukien ehdot olivat sellaiset, että harva aidosti pienituloinen sai tukea talven 2022–2023 energiakriisissä. Esimerkiksi kynnysrajat ja omavastuuosuudet jäivät korkeiksi sekä verovähennyksiin perustuvat tuet eivät hyödyttäneet 0-veroprosentin henkilöitä. Siksi tuleviin energiakriiseihin varautumisessa otettava opiksi talven 2022–2023 energiatuista.
Kysymällä ”Onko kotinne riittävän lämmin?” tai tiedustelemalla sisälämpötilaa voitaisiin tavoittaa kotipalvelun piirissä olevia energiaköyhyydestä kärsiviä kotitalouksia. Kysymys voitaisiin liittää esimerkiksi videosoiton ja kotikäynnin kysymyksiin kuukausittain syksyn ja talven aikana. Yksi mahdollisuus voisi olla lämpötilan mittaus. Mahdollisten havaintojen eteenpäin välittämisen tietosuojaesteitä on poistettava, jotta esim. energianeuvojat voisivat saada tiedon käyttöönsä - Korjausrakentamisen tukien kohdistamista uudistettava
Korjausrakentamisen tukien kohdistaminen jatkossa haavoittuville ryhmille. Tuki olisi progressiivinen ja tarvittaessa sata prosenttia.
On kehitettävä mekanismi tilanteeseen, jossa korjausrakentaminen ei ole järkevää. Romutuspalkkio voisi olla vaihtoehto. - Matalan kynnyksen apua ja neuvontapalveluita lisättävä.
On tarjottava maksuttomia ja saavutettavia neuvontapalveluita energia-, liikenne- ja digihaasteisiin, tarvittaessa liikkuvina palveluina. Haavoittuvien ryhmien osalta on toteutettava etsivää neuvontaa. Tällä hetkellä liikenteen osalta neuvontaa saa jonkin verran henkilöautoilun käyttövoimista (bensa, sähkö vai diesel), mutta muutoin liikkumisvalinnat on tehtävä täysin itse ja omalla tiedonhaulla.
Osana varautumista ja turvallisuutta kuntien ja aihepiirin muiden toimijoiden kannattaa kerätä ajatuksia ja ideoita kuntalaisilta, kuinka voidaan lisätä apua energia- ja liikennearjessa, huomioiden erityisesti haavoittuvat ryhmät haja-asutusalueilla. - Verkkopalveluiden käytön edellytyksiä parannettava ja tietosuojahaasteet ratkaistava.
On huomioitava laajasti tietoliikenneyhteyksien ja digiosaamisen vaihtelevat edellytykset sekä jatkettava niiden kehittämistä. Digipalvelut ovat yleistyneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Samalla ovat tiukentuneet tietosuojasäädökset. Nämä kun yhdistää, vaatii asioiden hoitaminen enemmän taitoja ja osaamista. Haasteita ilmenee palveluja käyttävillä siviiliasiakkailla ja toisaalta omassa työssään energia- tai liikenneköyhyyttä tunnistavilla ammattilaisilla. Koska ilmiö on melko uusi ja digimuurien taakse jää monenlaisia ihmisiä, on muiden pidettävä ääntä digimuurien taakse jäävien puolesta.
Toimintasuositukia kuvataan ja perustellaan vielä tarkemmin tutkimusraportissa. Raporttia ja muita julkaistuja materiaaleja voi vapaasti hyödyntää työssänne. Linkit materiaaleihin:
- Tutkimusraportti löytyy tästä linkistä
- Toimenpidesuosituksista laaditut tiiviit infograafit ovat saatavilla suomeksi sekä ruotsiksi ja englanniksi. Ne löytyvät
- sekä rahoittajan sivustolta
Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti tutkimushankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Hankkeessa oli yhteistyökumppanina muun muassa Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta -yksikkö. Lämpimät kiitokset kaikille teille diakonian työntekijöille, jotka olitte haasteltavina, vastasitte kyselyyn tai jaoitte alueellanne tietoa asukaskyselystä. Kohtasimme myös eri tapahtumien yhteydessä kirkon työntekijöitä, ja keskustelut kanssanne näistä aiheista olivat arvokkaita ja kannustavia.
Heli Siirilä, projektiasiantuntija, Vaasan yliopisto
Jenni Vestinen, johtava tutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
