Ikkunoita diakoniaan

Kuva: ihminen takaapäin kuvattuna, iso vihreä sydämenmuotoinen korvakoru, Diak / Meeri Utti

Terveisiä Diakonia-ammattikorkeakoulusta! Meillä koulutetaan kirkon alalle diakonisen hoitotyön, diakoniatyön, kirkon nuorisotyön ja kirkon varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Vuodesta 2021 alkaen kirkon alan pätevyyden voi tutkinto-opiskelijapolun vaihtoehtona tehdä myös avoimen ammattikorkeakoulun reitillä, katso lisää avoimen ammattikorkeakoulun reitti.

Sekä alempaan (AMK) että ylempään (YAMK) ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy opinnäytetyö. Opinnäytetyöt ovat luonteeltaan tutkimuksellisia tai kehittämispainotteisia. Opinnäytetyöt pyritään tekemään tiiviissä työelämäyhteistyössä. Ota tästä vinkit tuoreista, ansiokkaista diakoniaan liittyvistä opinnäytetöistä. Hyödynnä iloksi, opiksi ja innostukseksi! Lisää opinnäytetöitä löydät www.theseus.fi.

Löytyykö sinun työstäsi alue tai aihe, jota tulevaisuuden ammattilainen voisi tutkia tai kehittää opinnäytetyön avulla? Ota rohkeasti yhteyttä.

MARJA BOBERG & ANNIKA KIVILAHTI:
Juuret ja siivet: Harjavallan seurakunnan mainosvideo
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100319530
Myös seurakuntatyössä on lisääntynyt tarve audiovisuaalisen markkinoinnin osaamiselle. Opinnäytetyöprosessissa tuotettiin tilaajalle laadukas ja ammattimaisesti tehty mainosvideo. Prosessissa kehitettiin seurakunnan viestintää ja diakoniatyössä tarvittavia viestintätaitoja. Video on katsottavissa muun muassa Harjavallan seurakunnan kotisivuilla. Palautekyselyn mukaan video on herättänyt mielenkiintoa seurakunnan toimintaa ja kristillistä uskoa kohtaan.

HENNA HAAPASALO & SIRU YLITALO:
Työntekijöiden näkemyksiä maahanmuuttajien osallisuudesta ja osallisuuden vahvistamisesta Leppävaaran seurakunnassa

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090720151
Leppävaaran seurakunnassa on pyritty tukemaan maahanmuuttajien osallisuutta kahdenlaisella strategialla: tarjoamalla heille sekä omankielistä että yhteistä toimintaa kantasuomalaisten kanssa. Maahanmuuttajien kielellisiä tarpeita on pystytty huomioimaan hyvin sekä toiminnassa että sen suunnittelussa. Esimerkiksi vieraskielisillä messukäsiohjelmilla on haluttu helpottaa jumalanpalveluksiin osallistumista. Mukaan kutsuminen on onnistunut erityisesti sosiaalisen median verkostojen kautta. Seurakunnassa on esiintynyt vain vähän ennakkoluuloja ja niihin on pystytty reagoimaan. Sen sijaan kulttuurien väliset erot ovat tuoneet jonkin verran haasteita. Yhdeksi keskeisimmäksi maahanmuuttajien tarpeeksi nousi maahanmuuttajien tarve ystävälle.

LEENA HAIMILAHTI VAN DEN BELT & PÄIVI KIVILAHTI & TERHI TERVONEN:
Diakoniatyöntekijöiden valmiudet kriisissä olevan asiakkaan kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-20200428629
Tutkimusta varten haastateltiin Mikkelin ja Lapuan hiippakuntien diakoniatyöntekijöitä, joilla oli diakonian työkokemusta vähintään viisi vuotta ja kokemusta kriisissä olevan asiakkaan kohtaamisesta. Tuloksista kävi ilmi, että diakoniatyöntekijät kokivat omaavansa valmiuksia kriisissä olevan asiakkaan kohtaamiseen. Nämä valmiudet ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kriisityön osaamista ja hengellisen työn osaamista. Haastateltavien mukaan hengellisyydellä on erityinen merkitys kohtaamisissa sekä kriisissä olevalle asiakkaalle että työntekijälle itselleen. Kokonaisvaltaisen kohtaamisen elementit tunnistettiin ja kuvattiin monin tavoin kohtaamisissa. Diakoniatyöntekijällä on valmiudet kohdata kriisissä oleva asiakas kokonaisvaltaisesti. Kohtaaminen rakkaudellisessa vuorovaikutuksessa ja hengellisyys ovat diakoniatyöntekijän erityistä osaamista.

ASTER HEDMAN:
Traumainformoitu orientaatio seurakunnan auttamistyössä: Opas kirkon kasvatus- ja auttamistyössä toimiville ammattilaisille

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090720181
Traumainformoitu orientaatio on laajaa ymmärtämystä emotionaalisen trauman vaikutuksesta yksilön hyvinvoinnille sekä auttamistyön muovaamista traumatietoiseksi. Varhainen traumatisoituminen ja lapsuuden ajan haitalliset kokemukset eli ns. ACE- tapahtumat (engl. Adverse Childhood Experiences) voivat vaikuttaa suuresti yksilön myöhempään elämään. Traumatisoitumisen vaikutukset huomioivalla työtavalla voidaan merkittävästi lisätä sekä autettavien että auttajien hyvinvointia. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi verkkomuotoinen opas traumainformoidusta orientaatiosta kirkon henkilöstölle sopien erityisesti kirkon kasvatus- ja auttamistyössä toimiville ammattilaisille. Työelämän yhteistyökumppanina toimi Kirkon koulutuskeskus.

ULLA HÄNNIKÄINEN & KIRSI JAAKONAHO:
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus diakoniatyön asiakassuunnitelman kehittämiseksi
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422116
Opinnäytetyön aineisto haettiin kolmesta eri tietokannasta ja se koostui rajatuista julkaisuista vuosina 2008-2018. Tulosten mukaan diakoniatyöntekijöiden asiakastyön lähtökohtana on ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, eli fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, henkisen ja hengellisen näkökulman huomioiminen. Diakoniatyön asiakassuunnitelman lähtökohtana toimii ihmisen tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus, jossa huomioidaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, hengelliset ja henkiset tarpeet. Diakoniatyöllä on merkittävä rooli asiakkaan hyvinvoinnin ja osallisuuden tukijana sekä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelu- ja tukiverkoston paikkaajana ja täydentäjänä. Diakoniatyön asiakassuunnitelman avulla diakoniatyön eri osa-alueet ja toiminnot tulevat näkyviksi. Diakoniatyön kehittäminen edellyttää tulevaisuudessa näyttöön perustuvan tiedon lisäämistä ja diakoniatyön asiakastyön tutkimusta. Näytön lisääntyessä diakoniatyön ammatillinen profiili vahvistuu yhteiskunnallisena vaikuttajana.

ELLA KAARTO:
Tutkimus diakoniatyöntekijöiden työhyvinvoinnista
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020083119996
Opinnäytetyössä tutkittiin diakoniatyöntekijöiden työhyvinvointia neljässä rovastikunnassa Lapuan hiippakunnan alueella. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Tulosten mukaan työtä tehdään motivoituneesti, vaikka työ kuormitti. Suurin osa vastanneista diakoniatyöntekijöistä työskenteli yksin. Työkyky oli tällä vastaajajoukolla hyvä ja he sietivät muutoksia kohtalaisesti tai hyvin. Vaativat asiakastapaukset ja asiakkaitten monimutkaistuvat ongelmat kuormittivat ja toivat eniten lisätöitä. Työ koettiin henkisesti raskaana, ja työtyytyväisyyttä heikensi matala palkkataso sekä kiire. Uusien tietoteknisten ohjelmien opettelu koettiin raskaana. Seurakuntien säästötoimenpiteet toivat epävarmuutta ja vaikuttivat joidenkin diakoniatyöntekijöiden työnkuviin. Työn hyviä puolia olivat asiakkaiden kohtaaminen, itsenäinen ja joustava työ sekä työkaverit. Työkaverit mainittiin työn parhaina puolina sekä tärkeänä voimavarana työssä. Seurakunnissa tuettiin diakoniatyöntekijöitä työkykysetelien, työhyvinvointipäivien, työnohjausmahdollisuuden, työterveyshuollon sekä muun virkistystoiminnan avulla. Merkittävä osa diakoneista mainitsi työnohjausmahdollisuuden olevan tärkeää. Hyvä työyhteisö koettiin tärkeänä voimavarana perheen ja liikunnan lisäksi.

EIJA KEINÄNEN:
Paperittoman kohtaaminen: Opas diakoniatyöntekijöille

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522174
Opinnäytetyön työelämäyhteiskumppanina oli Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonian yhteydessä toimiva Ristin suojassa -projekti. Taustatiedon keruussa hyödynnettiin asiantuntijahaastatteluja.  Opinnäytetyön produktina syntyi diakoniatyöntekijöille opas paperittoman kohtaamisesta. Oppaassa käsitellään paperittomuuden määritelmää, paperittomien henkilöiden oikeuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, kolmannen sektorin palveluja paperittomille sekä seurakunnissa tapahtuvaa asiakastyötä. Oppaan avulla pyritään edistämään diakoniatyön sujuvuutta sekä paperittomien henkilöiden palvelujen saantia ja oikeuksien toteutumista. Saadun palautteen perusteella opasta kuvataan selkeäksi, informatiiviseksi ja diakoniatyöntekijöille hyödylliseksi.

MEA KOIVUNEN & SUVI LOUKOLA & SUSANNA NIINIKOSKI:
Taivaan Isän taskussa: Kertomusmekko kristillisen ja eettisen kasvatuksen hetkiin
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100320930
Opinnäytetyön tuotoksena valmistettiin Taivaan Isän taskussa -mekko kertomustaskuineen tilaajaseurakunnan käyttöön. Raportin teoreettisessa osuudessa käsitellään uskonnonvapautta, kristillistä kasvatusta, oppimista sekä diakonia- ja ympäristökasvatusta. Mekon käytettävyys perustuu eri aistien huomiointiin, joten se soveltuu hyvin myös erityisryhmille suunnattuun toimintaan. Mekko on uniikki tilaustyö. Materiaalin tekijänoikeudet säilyvät työn tekijöillä, mutta idea on vapaasti hyödynnettävissä ei-kaupalliseen tarkoitukseen. Opinnäytetyön liitteet sisältävät kuvia mekosta ja taskujen sisältömateriaali-ideoista.

TUIJA KOKKONEN:
Sosiaalineuvonta ja diakoniatyö pääkaupunkiseudulla

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090418155
Opinnäytetyöprosessissa luotiin perehdytysopas Helsingin kaupungin sosiaalineuvontaan. Sosiaalineuvonnassa annetaan ohjausta ja neuvontaa sosiaaliturvasta, etuuksien hakemisesta ja saatavilla olevista palveluista. Diakoniatyön näkökulma tuodaan esiin pääkaupunkiseudulla työskentelevien diakoniatyöntekijöiden haastattelujen antaman tiedon valossa. Tiedonkeruun painopisteenä oli vuoden 2017 perustoimeentulotukimuutos ja viranomaistyö. Perehdytysopas on sähköisessä muodossa oleva perehdyttämisen työväline, joka sisältää olennaisimmat asiat organisaatiosta, työtehtävistä, työsuhteesta sekä käytettävissä olevista työvälineistä.

KRISTIINA MATTSSON:
Surun kasvot. Vertaistukiryhmä sureville
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003113340
Opinnäytetyöprosessissa toteutettiin ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille aikuisille sureville Tampereen mielenterveysseura ry:n ylläpitämässä Kriisikeskus Osviitassa. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan läheisen kuolemaan liittyvää surua kriisinä ja kokemuksena surevalle. Vertaistuki, hoitotyö ja diakoninen sielunhoito vastaavat osaltaan siihen, miten surevaa voidaan tukea. Osallistujat kokivat saaneensa ryhmästä turvallisuudentunnetta, rauhallista oloa, toiveikkuutta, voimaa ja vertaistukea.   

IINA MÄHÖNEN:
Kaupungin kotihoidon ja evankelis-luterilaisen seurakunnan diakoniatyön moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen Lohjalla iäkkään ihmisen yksinäisyyden lievittymiseksi
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001301841
Opinnäytetyössä lähdettiin vahvistamaan moniammatillista yhteistyötä Lohjalla iäkkään ihmisen yksinäisyyden lievittymiseksi. Toimijoiden yhteistyön vähäisyyteen on vaikuttanut yhteistyökäytäntöjen puuttuminen. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena. Kaupungin kotihoidon ja seurakunnan diakoniatyön yhteistyömallin kehittämiseen käytettiin näyttöön perustuvaa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittavan johtamisen mallia, joka on suunniteltu monialaisen johtamisen tueksi. Mallin avulla ja käytänteiden vahvistuessa olemassa oleva kotihoidon ja diakoniatyön yhteistyö juurtuu ja selkiytyy sekä kotihoidon iäkkään ihmisen yksinäisyys lievittyy. Myös asiakkaan osallisuus häntä koskevassa päätöksenteossa vahvistuu. Yhteistyömalli mahdollistaa työn jatkuvuuden.

TIINA SAIKKONEN & HEIDI TUOMI:
Kiintymyskeskeisen vanhemmuuden tukeminen seurakunnan perhetyössä

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100320937
Opinnäytetyössä kuvataan laajasti kiintymyssuhteen kehitystä, kiintymyssuhdemalleja ja -häiriöitä sekä kiintymyssuhteen vaikutusta aivojen kehitykseen. Käsitellyksi tulee kiintymyssuhdenäkökulmasta myös ylisukupolvisuuden ilmiö. Toiminnallisena produktina tuotettiin kiintymyskeskeisyyteen pohjaava leiriohjelma yksinhuoltajavanhemmille ja heidän lapsilleen suunnatulle leirille. Leiriohjelman suunnittelun pohjana olevat näkökulmat nivoutuvat vahvasti diakoniseen perhetyöhön.  

MARIA VÄLIMÄKI:
Verkostosta virtaa – Seurakuntapalveluiden verkostoyhteistyön tarkastelua Porissa
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005046933
Opinnäytetyön tilaajana toimi Porin ev.lut. seurakuntayhtymän Seurakuntapalvelut. Tutkimusrajaus tehtiin Seurakuntapalveluiden verkostokumppaneista päihde- ja mielenterveystyön toimijoihin. Toimivan verkostoyhteistyön piirteinä erottuivat asiakaslähtöisyys, jalkautuminen, henkilökohtaiset suhteet, joustavuus ja vuorovaikutuksen ylläpitäminen. Verkostoyhteistyön mahdollisuuksina esitettiin erilaisten uusien ryhmätoimintojen käynnistäminen, diakoniatyöntekijöiden käyminen yhteistyötahojen palveluissa, hankeyhteistyö, tiedotusyhteistyö sekä ryhmäkeskusteluun osallistujien oman keskusteluyhteistyön aloittaminen. Haasteina nähtiin muun muassa resurssit, sitoutuminen, toimintaympäristön muutokset sekä tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat, kuten tavoitettavuus.

koonnut
Ilona Kontinen
kirkon alan lehtori
ilona.kontinen@diak.fi