Aku Ankan puhuvan koiran yksitotisesti toistama toteamus on muuttunut usein toistetuksi lentäväksi lauseeksi. Väittämä on toki suhteellinen, ja sitä käyttävät myös sen useimmiten itsekin ymmärtävät.
Monien mielestä elämme kovia tai ainakin koventuvia aikoja. Monelle tämä aika herättää huolta. Osa puolestaan perustelee poliittisia päätöksiä kovilla ajoilla tai vielä kovempien aikojen ehkäisyllä. Näyttää kuitenkin siltä, että ajat ovat osalle kansalaisista kovempia kuin toisille. Kansalaispulssi, jota on toteutettu vuodesta 2020 lähtien, osoittaa, miten ihmisten kokemus yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta on syksystä 2023 lähtien voimakkaasti heikentynyt.
Kansalaispulssi on hyödyllistä seurattavaa. On ymmärrettävää, että huomattava osa pienituloisista (41 %) toivoisi, että Orpon hallitus kiinnittäisi huomiota köyhyyden vähentämiseen. Hyvätuloisista vain 12 % edellyttäisi sitä. Ihmisten yhdenvertaisuuden edistämistä perää hallitukselta useampi pienituloinen (23 %) kuin hyvätuloinen (12 %). Kun hyvätuloisten luottamus Orpon hallitukseen on vahva, pienituloisilla se on yli puolet pienempi. Kokonaisuudessaan luottamus hallitukseen on heikentynyt hätkähdyttävän nopeasti ja merkittävästi.
Elämme tällä hetkellä vähintäänkin outoja ja myös pelkoa herättäviä aikoja. Kummallisen paljon tähän aikaan on kasautunut kaikenlaista uhkaavaa, osa hyvin lyhyessä ajassa ja osin yllättäen: ilmastokriisi, koronakriisi, Ukrainan kriisi, Venäjän arvaamattomuus, häikäilemättömyys ja sotilaallinen uhka myös Suomelle, Gazan kriisi.
On varmasti hyvä olla varovaisen kriittinen sen suhteen, miten kovia aikoja me nyt elämme. Toisaalta pitää olla myös hereillä ja huomata puuttua niihin muutoksiin, jotka eivät edistä vaan jopa entisestään heikentävät heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Kovat poliittiset päätökset eivät näytä koskettavan ihmisiä tasapuolisesti – jotkut joutuvat elämään niiden vuoksi entistä kovempia aikoja.
On helpompaa olla pessimisti kuin optimisti. Työn ja talouden tutkimus LABORE, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä Palkansaajien tutkimuslaitos, julkaisi kuitenkin hiljan Talous & Yhteiskunta -lehden teemanumeron 1/2024, joka käy voimalla kaikenlaista synkistelyä vastaan. Julkaisussa pyritään tunnistamaan suomalaisen yhteiskunnan haasteet mutta samalla myös ansiot ja mahdollisuudet. Se on yksi tietoinen pyrkimys astua uutta ja parempaa kohden.
Helsingin seurakuntien äskettäin julkistetussa uudessa strategiassa painottuu puolestaan hyvän tekeminen ja hyvään uskominen. Strategiassa on neljä painopistettä: 1. Toimimme monikielisenä hengellisenä yhteisönä, 2. Olemme merkityksellinen nuorille aikuisille, 3. Vahvistamme hyvän tekemisen verkostoja ja 4. Rakennamme toivon teoilla parempaa huomista.
Uskoisin, että varsinkin diakoniatyö tunnistaa helposti olevansa tuon strategian ytimessä.
Kirkkomme Ovet auki -strategia on myös diakonian ytimessä, kun se kehottaa meitä kohdistamaan toimintaa ”entistä vahvemmin sinne, missä vaikeudet kasautuvat”. Strategia kehottaa, että pidämme kirkkona yllä ”toivoa ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa” ja että muistutamme ”toisen maailman äänestä”.
Toisen maailman ääni on jo varsin vakiintunut kirkollinen kielikuva, jonka monet tunnistavat ponnistavan Dietrich Bonhoefferin virrestä (600): ”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman”.
Vaikka toisen maailman äänellä viitataan erityisesti Jumalan valtakuntaan, sen voi kuulla myös visiona toisenlaisesta, paremmasta maailmasta. Visio, jonka erilaisista taustoista, myös uskonnollisista tai uskonnottomista, tulevat voivat jakaa keskenään. Tämä tulkinta ja käyttötapa näyttäisi tekevän oikeutta myös Bonhoefferille, joka ei halunnut päästää kirkkoa ja kristittyjä vastuusta koskien tämän maailman asioita. Ehkä tällaista yhteistä vastuuta ajatellen Bonhoeffer totesi mm., että kristittyjen tulisi elää ”niin kuin Jumalaa ei olisi” tai ”Olemme Jumalan edessä, Jumalan kanssa ja ilman Jumalaa”. (Bonhoefferin ajatteluun voi tutustua lähemmin esimerkiksi Tomi Karttusen teoksen Ilmoitus, kirkko ja etiikka: Dietrich Bonhoefferin teologia avulla.)
Etenkin nyt hiljaisella viikolla ja pääsiäisen aikaan liittyen on hyvä ajatella, että meidän tehtävämme on kirkkona ja kristittyinä uskoa muiden kanssa rohkeasti hyvään, oikeaan ja totuuteen. Tehtävämme on asettua kärsivien ja piinattujen rinnalle. Tehtävämme on tehdä rohkeasti hyvää myös ja etenkin silloin, kun näyttää, ettei olisi Jumalaa tai olisimme ilman Jumalaa.
Jos on totta, että elämme kovia aikoja, ystävä hyvä, niin totta on ja tulee olemaan myös se, että elämme hyviä aikoja, ystävä hyvä.
Kalle Kuusimäki
