Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyisessä Ovet auki -strategiassa ajallinen tähtäyspiste on vuoden 2026 loppuun. Kirkkohallituksen täysistunto päätti äsken uuden strategiaprosessin käynnistämisestä. Uusi strategia laaditaan viisivuotiskaudelle 2027–2032.
Paljon on ehtinyt tapahtua sekä kansallisesti että globaalisti sellaista, jota Ovet auki -strategiaa laadittaessa ei osattu ennakoida. Kirkon strategioissa tärkeä pysyvämpi elementti onkin ollut pyrkimys sanoittaa tuoreesti kirkon perustehtäväymmärrys. Missiosanoituksen on ajateltu asettuvan kristinuskon historian jatkumolle ja myös saavansa tuosta perustasta oikeutuksensa. Se ei siis ilmennä pelkästään Suomen ev.lut. kirkon tehtävää instituutiona eikä välttämättä aina myöskään liity erityisesti ennakoituun tulevaisuuteen ja toimintaympäristön muutokseen.
Mitä asioita tuossa vielä reilun vuoden verran voimassa olevassa strategiassa nostetaan esiin? Ensinnäkin kirkon perustehtävänä on ”kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta”. Määritelmä voisi sellaisenaan jäädä hieman vaisuksi, mutta strategia avaa heti perään: ”… evankeliumin julistus, osallisuus, yhteisvastuu, heikoimpien puolesta puhuminen, sielunhoito, tasa-arvosta ja ihmisarvosta huolehtiminen sekä luomakunnan eheyden vaaliminen kuuluvat yhteen”.
Strategiassa muotoillut tavoitteet ja valinnat voi nähdä kestäviksi ja yli strategiakausien meneviksi, kuten esimerkiksi seuraavat:
- Asetumme heikoimpien puolelle ja voimistamme niiden ääntä, joilla sitä yhteiskunnassa ei ole. Kohdistamme diakoniaa entistä vahvemmin sinne, missä vaikeudet kasautuvat tai mihin muu apu ei ulotu.
- Olemme aloitteellinen ja aktiivinen… keskustelija. …edistämme ihmisoikeuksia…
- Edistämme lasten ja nuorten osallisuutta, perheiden hyvinvointia…
- Edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
- Terävöitämme ekologista ja sosiaalista vastuullisuutta kirkon toiminnassa.
- Ylläpidämme toivoa ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa. Muistutamme toisen maailman äänestä ja taivasten valtakunnasta.
Tuo toisen maailman äänestä muistuttaminen kytkee vääjäämättä lukijan ajatukset Dietrich Bonhoefferiin ja tämän tunnettuun virteen 600. Jos koronapandemia määritti vielä nykyisen strategiakauden alkua, tätä loppukautta ja tulevaa leimaavat sodan uhka ja sen läheisyys, demokratian kiihtyvä mureneminen myös lännessä, hyvekato, uskonnollinen ja moraalinen ahdasmielisyys sekä kaksinaamaisuus.
Vallan keskittyminen yksiin tai harvoihin käsiin on merkinnyt ja merkitsee kriittisten äänien, niin eettisten kuin tutkimuksellisten, tukahduttamispyrkimyksiä. Myös kirkot joutuvat yhä enemmän ottamaan kantaa ja valitsemaan puolensa.
On kiintoisaa, että Dietrich Bonhoefferista on tulossa juuri nyt tänä hämmentävänä aikana elokuva. Bonhoefferin kirjoitusten suomennoksia on myös ilmestynyt kiitettävästi (esimerkiksi Pyhän yön valo, 2023). Hitlerin ja natsien kanssa vastarintaan asettunut Bonhoeffer antaa esimerkin, miten kristitty tai kirkko ei voi vetäytyä vastuustaan yhteiskunnallisten epäkohtien edessä. Hän myös perustelee sen luterilaisena teologina.
Bonhoefferin virressä laulettu ajatus ”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman” ei tarkoita, että kristittyinä tai kirkkoina kurkottaisimme vain kohti tuonpuoleista. Sen sijaan se kehottaa kirkastamaan ja voimistamaan eettisesti ja tiedollisesti kestävää ja perustavaa ääntä. Ja nimenomaan hyvää, oikeaa ja totta tarkoituksellisesti sumentavia vallanpitäjiä ja hallitsijoita vastaan.
Kirkon uutta strategiaa laaditaan merkittävän ja merkillisen murroksen ja muutoksen keskellä.
Dietrich Bonhoefferin teksteistä uusi suomennosvalikoima
Kirjan Läsnä oleva Jumala. Kirkko, yhteiskunnallinen vastuu ja toivo (johdanto, suomennos ja selitykset Tomi Karttunen) julkistamisseminaari järjestetään ke 9.4.2025 klo 14.30–16.15 Kirkon talolla, Eteläranta 8, Helsinki. Tapahtumaan voi osallistua myös etänä Teamsin kautta. Ilmoittautuminen 31.3. mennessä (Lyyti): Kirjanjulkistamisseminaari 9.4.2025.
Kalle Kuusimäki
