Kuva: ruokapöytä ja ihmisiä syömässä, Sonja Lahtinen/Kirkkopalvelut
Ruoka-apu.fi-palvelu avattiin vuoden alussa. Tähän mennessä avustaan ovat ilmoittaneet 100 kirkon eri toimijaa ja 120 järjestöä tai kaupungin toimijaa. Ensi viikollakin ruokaa saa yli 250 paikasta ympäri Suomen. Kaikille avoin nettisivu paljastaa sekä ruoka-avun jakajien että toiminnan monimuotoisuuden.
”Ai ruoka-apu.fi? Me sotetyöntekijät käytämme sitä asiakasohjauksessamme.”
”Tietenkin ruoka-apu.fi! Meille diakoniatyössä on tärkeää, että ruoka-apumme näkyy nimenomaan siellä.”
”Katson tietoa ruoka-apu.fi-sivulta. Kiitos”, kuittaavat digikanavia pitkin apua etsivät.
Näiden kolmen tarpeen takia ruoka-apu.fi-nettisivu perustettiin: nälkäinen ja asiakasohjaaja löytävät paikkakuntansa ruoka-avut yhdestä paikasta. Vaikka palvelua tuottaa Kirkkopalvelut, se on kaikille virallisille ruoka-aputoimijoille avoin, ilmainen ja helppokäyttöinen ilmoitustaulu. Sivua jo käyttäneet tietävätkin, että ruoka-aputapahtuman yhteydessä voi kertoa myös muusta tarjoamastaan avusta, kuten vaikkapa keskustelutuesta, peseytymismahdollisuudesta tai ryhmätoiminnasta.
Sivu syntyi tarpeeseen
Stean rahoittaman ja Kirkkopalvelut ry:n hallinnoiman Osallistava yhteisö -hankkeen (2019-2021) työssä painottuvat verkkoalustan kehittämisen lisäksi ruoka-aputoiminnan paikallinen ja valtakunnallinen kehittäminen, yhteistyöverkostojen luominen ja valtakunnallinen vaikuttaminen.
Hanketta valmisteltiin nelisen vuotta sitten Kirkkohallituksen Yhteisen keittiön, Sininauhaliiton Ruokajonosta osallisuuteen-, sekä Sitran ja Vantaan Yhteinen pöytä -ruokahankkeiden jatkoksi. Ruoka-aputoimintaa haluttiin näissä edeltäneissäkin hankkeissa kehittää yhä monimuotoisemmaksi. Lisäksi hanketta olivat valmistelemassa seurakuntien EU-ruokajakelusta vastaava Kirkkopalvelut ry sekä valtakunnallista ruoka-apukentän valtionapua koordinoiva Samaria rf.
Onko kirkko oikeasti suurin?
Kirkon työntekijät pitävät laajan avustustoimintansa ansioista kirkkoa ruoka-avun suurimpana toimijana, mutta todellisuus saattaa tuottaa yllättäviä tuloksia. Erittäin mittavaa auttamistyötä tehdään muun muassa Suomen Vapaakirkon ViaDia ry:n kautta. Pelkästään Vantaan Yhteinen pöytä toimittaa hävikkiruokaa 80 toimijalle. Stadin Safka, Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteinen hanke on tietysti mittaluokassaan vielä omansa. Turussa Operaatio Ruokakassi hoitaa useiden järjestöjen ruokajakelun.
Kun nettisivu tammikuun 28. päivä avattiin, ensimmäisinä ruoka-aputapahtumiaan julkaisivat Suomen Punainen Risti, Työttömien keskusjärjestö ja Adventtikirkon Adra ry. Verkostoja koulutettiin niin Turussa kuin Tampereellakin, ja pikkuhiljaa monimuotoinen ruoka-apu alkoi tulla näkyväksi: kerrankin samalla kartalla, samasta paikasta löydettävänä, auttajasta riippumattomana.
EU-ruokajakelu on yleisin ilmoitettava, mutta myös muut hävikkijakelut näkyvät. Ennen kaikkea kartalle ilmestyivät laajemmassa mitassa yhteisölliset ruokailut: tule aamupuurolle, tehdään yhdessä lounas, perheiden iltapala. Perinteinen jako ja lounaat voivat kulkea myös käsi kädessä: moni haluaa vain hakea avun, ei tulla yhteen. Silti koskettavia ovat myös ne tilaisuudet, jossa joku haluaa syödä seurassa, mutta yksin.
Tähän asti ruoka-avun julkkiksia oli ollut kolme: Hurstin ja Myllypuron jonot Helsingissä, sekä Tampereen Ruoka-Nysse. Näistä Nyssekin siirtyi jo eläkkeelle ja Tampereella ryhdyttiin uudistamaan toimintaa yhä inhimillisempään suuntaan. Nyt sivu alkoi paljastaa muitakin toimijoita.
Yhdessä syömisestä takaisin jonoihin
Kun kuusi viikkoa sivun avaamisen jälkeen valtio sulki poikkeustilalailla kokoontumiset, eivätkä ihmiset tienneet mitä uusi tauti tarkoittaa, kaikki ruoka-aputoiminta loppui hetkeksi kuin seinään. ”Peruutettu”-status alkoi hallita tapahtumailmoittelua. Samaan aikaan kun harmi yhteisöllisyyden katoamisesta kasvoi, kasvoi ilo: suomalainen ruoka-apukenttä järjestäytyi kahdessa viikossa käytännössä kokonaan uudestaan. Ruoka-avun toimijat nimittäin tietävät, että ihmisellä on nälkä. Joka päivä.
Osallistava yhteisö -hankkeen projektipäällikkö Reetta Nick ja yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Tuomo Laihiala kokosivat kevään kokemukset valtakunnalliseen tutkimukseen Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun, mikä julkaistaan ”Enemmän kuin ruokaa” -seminaarissa 30.9. Tutkimuksessa selvisi, että kolmessa neljästä ruoka-avun toimipisteestä asiakasmäärä kasvoi koronakeväänä huomattavasti tai jonkin verran. Uusina asiakasryhminä jonoihin ilmestyivät perheet, yrittäjät ja opiskelijat.
Lue lisää koronakevään kokemuksista https://ruoka-apu.fi/korona/
Voimaa yhteistyöstä ja ihmisistä
Koronakevät oli sen verran ravisuttava kokemus, että Reetta Nick ja Anne Hyyrynen Sininauhaliitosta pistivät nopean toiminnan joukkoina pystyyn verkkotapaamiset ruoka-aputoimijoiden tueksi.
Kaikille avoimet tapaamiset järjestettiin aluksi viikoittain ja nyt vuoden loppuun joka viikon ensimmäisenä torstaina klo 12 (ilmoittaudu mukaan info@ruoka-apu.fi) Tähän mennessä lähes 150 eri toimijaa on jakanut kokemuksiaan ja ratkaisujaan. Järjestäjät vastaavat asiantuntijapuheenvuoroista.
Yksi verkkotapaamisten ajankohtaisista puheenvuoroista käsitteli jaksamista. Auttajat ovat olleet todella kovilla: ensin hävisivät toiminnasta yli 70-vuotiaat vapaaehtoiset, sitten ruuan saatavuudessa alkoi olla horjuntaa. Eikä säännöistäkään aina oikein oltu selvillä. Kesän jälkeen epävarmuus jatkuu, mutta toiminta palaa pikkuhiljaa olemassa olevin edellytyksin takaisin yhteisiin pöytiin. Sen on huomannut jokainen, olipa sosioekonominen asema mikä tahansa: ruuan lisäksi ihminen tarvitsee myös toista ihmistä. Siksi jokainen ruokatapahtuma, jopa vain kassijako, on aina enemmän kuin ruokaa.
Annmari Salmela
Verkkoviestinnän kehittäjä / ruoka-apu.fi
Osallistava yhteisö -hanke
