Kuva Wynn Pointaux Pixabaystä
Diakoniatyössä tänä keväänä tapahtuneet koronaviruksen aiheuttaman pandemian tuomat muutokset näkyvät lähes reaaliaikaisesti kirkon tilastoissa. Vertailtaessa kahden peräkkäisen (2019 ja 2020) vuoden osalta tammi-toukokuun tilastoja nähdään, että kohtaamisten määrä on keväällä 2020 lisääntynyt 43 % ja jaettujen ruokakassien määrä on kasvanut 67 %.
Samaan aikaan, kun viruksen leviämisen vuoksi lähikohtaamisia on vahvasti rajoitettu, diakonia on löytänyt reitit auttamiseen erityisesti tarttumalla ruoka-avun haasteeseen. Taloudellisista syistä apua hakeneiden määrä on kasvanut 43%. Usein ratkaisu ahdinkoon löytyy ohjaamalla oikeaan palveluun, mutta myös suora taloudellinen avustaminen on noussut seurakunnissa vuoden takaisesta ajasta 20 % ja on tänä keväänä toukokuun loppuun mennessä lähes kolme miljoonaa euroa.
Terveyden ja sairauden kysymykset ovat myös selvästi nousseet yhteydenoton syynä. Pääsy terveydenhuollon palveluihin on paikoin hankaloitunut ja se on saattanut aiheuttaa yhteydenottoja diakoniaan. Lisäksi koronaviruksen aiheuttama pelko ja epävarmuus ovat osaltaan kasvattaneet tarvetta luottamuksellisille keskusteluille asiantuntijan kanssa. Diakonian ryhmät ja erilaiset ruokailut jäivät poikkeusoloissa tauolle ja tämä näkyy tilastoissa loppukevään osalta. Myös hartauksia on tilastoitu tänä keväänä viime vuotta vähemmän. Osa hartauksista on siirretty verkkoon ja tähän on tarvittu uuden opettelua ja yhteistyötä yli työalarajojen. Työtä on painotettu uusilla tavoilla pitkin matkaa muovautuneiden ohjeiden ja suositusten mukaan.
Tilastoissa on nähtävissä kohtaamisten siirtyminen puhelin- ja verkkokeskusteluiksi heti maaliskuun puolivälistä lähtien. Vielä senkin jälkeen tilastojen mukaan tapaamisia on ollut seurakunnan tiloissa ja kodeissakin jonkin verran, mutta keskimäärin reilut 2/3 kohtaamisista on maalis-toukokuussa ollut etätapaamisia.
Kohtaamisten syissä näkyy luonnollisesti talous (kasvua 43 %), mutta myös vahvasti terveyden ja sairauden kysymykset, jossa kasvua on viime vuoden samaan jaksoon 56 %. Tämä kertonee osaltaan viruksen mukanaan tuomasta epävarmuudesta ja uhasta terveydelle. Talous, ihmissuhteet sekä terveys ja sairaus ovat olleet yleisimmät syyt hakea apua diakoniasta ja jota ne ovat edelleen myös tänä koronakeväänä. Usko ja elämän merkitys on myös kohtaamisen syynä kasvanut viime vuodesta lähes 30 %. Kriisiaika tuo merkityksellisyyden ja hengellisyyden tarpeen näkyville myös tilastojen kautta.
Diakonian tilastot kertovat myös ihmisten elämäntilanteesta. Tämän kevään aikana näkyy vahvasti työelämässä tapahtunut murros, kun diakonian tilastoissa työelämän ulkopuolella olevien määrä on kasvanut 47 % ja työssä olevien 28 %. Lomautukset sekä yrittäjien ahdinko näkyvät näissä luvuissa. Yrittäjien saamat koronatuet ovat herättäneet paljon keskustelua ja kritiikkiä. Koko yhteiskunta on uudessa tilanteessa ja kaikkia tukitoimia ei ole pystytty tekemään riittävästi ja oikea-aikaisesti.
Kirkon keskusteluavun kysyntä kasvoi
Poikkeusolojen alkaessa seurakuntatoiminta hiljeni ja jumalanpalvelukset siirtyivät verkkoon. Monissa seurakunnissa vapautunutta työpanosta siirrettiin puhelin- ja verkkoauttamiseen. Kirkon keskusteluavussa työntekijäpäivystäjien määrä nousi erityisesti chatin puolella.
Uudet päivystäjät tulivat tarpeeseen, sillä Kirkon keskusteluavun kysyntä nousi koronakauden myötä selvästi. Soittojen ja chat-yhteydenottojen määrä kasvoi viidenneksellä. Keskusteluaiheissa korostuivat sairauden ja terveyden sekä huolestuneisuuden kysymykset. Ihmissuhteet, arjen tilanne ja hyvinvointi säilyttivät asemansa suosittuina teemoina.
Osa vanhoista päivystäjistä joutui jäämään tauolle, mutta päivystäjäjoukon kasvaessa pystyttiin pitämään kiinni entisistä aukioloajoista ja vastaamaan kasvaneeseen kysyntään kohtuullisen hyvin. Mielenkiintoista nähdä, miten tilanne elää kesän tulemisen ja tuntemattoman koronatulevaisuuden myötä.
Kirkon diakoniarahastossa odotetaan hakemusten määrän kasvua syksyllä
Poikkeusolot näkyvät myös Kirkon diakoniarahaston hakemuksissa. Hakemuksia on jätetty diakoniarahastolle toukokuun loppuun mennessä tänä keväänä 25 % vähemmän kuin viime vuonna. Tähän vaikuttaa varmasti diakoniatyön luonteen muutos, kun diakoniatyöntekijöiden työn painopisteenä on ollut akuutin ruokakriisin hoitaminen.
Kevään aikana diakoniarahastolle tulleissa hakemuksissa on jo kerrottu lomautuksista, irtisanomisista ja lasten etäopiskelusta johtuvasta ruokakulujen kasvusta. Odotettavissa on, että hakemusten määrä kasvaa syksyllä, kun kotitalouksien joustovarat ja säästöt on käytetty loppuun ja hätäratkaisuna otetut luotot erääntyvät maksettavaksi.
Hallituksen ja presidentin maaliskuussa toteamat poikkeusolot ovat rauenneet ja valmiuslaista on luovuttu. Rajoituksia lievennetään ja poistetaan asteittain ja samalla pidetään valmius kiristää rajoitteita tarvittaessa. Tulevaisuus on näiltä osin sumuinen, mutta toiveikkaampaa ilmapiiriä on havaittavissa kevään kääntyessä kesäksi. Diakoniatyö jatkuu kesälläkin ja syksyllä mietitään kausitoiminnan järjestämistä niissä vielä tuntemattomissa olosuhteissa, joissa silloin Suomessa olemme.
Miten tämä murros muuttaa diakonian toimintatapoja pysyvästi ja mitä muutosta on tarpeen edistää? Mitä olemme oppineet tänä keväänä? Mitä voimme jättää taakse? Millaista tulevaisuuteen katsovaa diakoniaa olemme rakentamassa?
Airi Raitaranta, Kimmo Nieminen ja Anita Salonen
Kirkkohallitus, Kirkon diakonia ja sielunhoito
