Kasvatustyön ydintä on nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen. Tämä tarkoittaa myös nuoren mielenterveyden vahvistamista, kuten arjen taitojen oppimista ja kykyä huolehtia itsestä sekä tunne- ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Nuorisotyö tarjoaa onnistuessaan nuorten elämään aikuisten läsnäoloa, turvallisuutta ja arvokkaita kohtaamisia. Rippikoulutyö ja seurakuntien nuorisotyö tarjoaa mahdollisuuksia vahvistaa lasten ja nuorten itseluottamusta ja henkistä hyvinvointia.
Mielenterveys on hyvinvoinnin perusta
Mielenterveys tarkoittaa kokemusta omasta hyvinvoinnista ja elämän tasapainosta. Mielenterveys ei ole muuttumaton ominaisuus, vaan se vaihtelee elämän eri vaiheissa, jollain tapaa jopa päivittäin. Se on elämäntaidollinen käsite, jokainen voi oppia taitoja, miten tukea omaa hyvinvointiaan. Mielenterveys näkyy elämänilon tunteena, toivona ja luottamuksena elämään. Mielenterveyden edistäminen on hyvinvointia vahvistavaa toimintaa, jossa tuetaan voimavaroja ja vahvuuksia. Nämä voimavarat ovat tekijöitä, jotka suojaavat mielenterveyttä ja tukevat elämän tasapainoa. Voimavaroja kertyy esimerkiksi pitämällä huolta omasta jaksamisestaan, varaamalla riittävästi aikaa levolle ja rentoutumiselle sekä toteuttamalla iloa ja energiaa tuovia asioita elämässään. Voimavaroja käytetään ja kulutetaan päivittäin, minkä takia niitä tulee myös vahvistaa päivittäin.
Suomen Mielenterveysseurassa on kehitetty lasten ja nuorten mielenterveyttä suojaavista tekijöistä malleja, työvälineitä ja koulutusta nuorisotyön ammattilaisille ja kaikille lasten ja nuorten kanssa toimiville kasvattajille. Työvälineiden ja koulutusten avulla lisätään kasvattajien tietoisuutta omasta roolista tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä ja tuetaan voimavaroja tukevaa työotetta ja työhyvinvointia nuorten kanssa tehtävässä arvokkaassa työssä.
Nuoruus on otollista aikaa vahvistaa mielenterveystaitoja
Nuoruus on taitekohta, jossa nuori siirtyy lapsuudesta kohti aikuisuutta ja suuntaa ajatuksiaan kohti tulevaisuutta. Jokainen nuori tarvitsee aikuistumisen kynnyksellä turvallisia ja läsnä olevia aikuisia. Osa nuorista tarvitsee tukea enemmän kuin toiset, lapsuudessa saatu pohja on jokaisella nuorella lähtökohdista riippuen erilainen ja eri vahvuinen. Vaikka lapsuudessa olisi tapahtunut kasvua rajoittavia tekijöitä, kesken jääneitä tapahtumia ja toiveita, tulee niitä nuoruudessa uudelleen käsiteltäväksi. Mitä vähemmän nuori saa kotoa, sitä enemmän hän tarvitsee tukea kodin ulkopuolisilta aikuisilta. Nuorisotyö tarjoaa aikuisuuden lisäksi myös tärkeää ikätovereiden tukea, jokaiselle nuorelle.
Nuorten kanssa toimiminen, osallisuuden vahvistaminen ja yhdessä tekeminen vahvistavat nuoren itsetuntoa, tunne- ja sosiaalisia taitoja sekä selviytymisstrategioita. Nuoren mielenterveyttä edistetään myös silloin, kun nuorelle annetaan mahdollisuuksia pohtia oman elämän merkityksellisyyttä ja arvoja. Kun näitä taitoja harjoitellaan yhdessä toisten nuorten ja aikuisen kanssa, nuoret voivat löytää elämäänsä tasapainoa niin suhteessa itseensä, muihin ihmisiin kuin ympäristöönsäkin. Nuoruus on otollista aikaa tällaisten taitojen harjoittelulle, sillä nuoruudessa opitaan itsenäistä älyllistä ajattelua, kokonaisuuksien rakentamista, syy-seuraussuhteiden näkemistä ja ristiriitojen ratkaisua. Aikuinen tukee tätä vaihetta keskustelemalla nuoren kanssa ja antamalla asioille yläkäsitteitä, jotka kokoavat ja yhtenäistävät asioita. Tätä kautta nuorelle kehittyy myös valmiuksia tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja ja arvovalintoja elämässään. Näitä teemoja voidaan ja onkin sisällytetty seurakunnan nuorisotoimintaan ja tapahtumiin, sekä opetuksellisesti että toiminnallisesti.
Päivittäisillä valinnoilla ja kohtaamisilla hyvän mielen pääomaa
Arjen valinnoilla, säännönmukaisuudella ja rutiineilla on merkitystä jokapäiväiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin. Unen ja levon määrä, ravinto ja yhteiset ruokailuhetket, kohtaamiset toisten ihmisten kanssa, ajatusten ja tunteiden jakaminen, liikunta sekä luovuus ja itsensä toteuttaminen, ovat päivittäisen hyvän olon tekijöitä.
Teemme päivittäin valintoja siitä, mihin käytämme aikaamme ja miten arkeamme haluamme elää. Joskus ulkoiset olosuhteet, kuten päivän tapahtumat ja työn tai koulun vaatimukset määrittävät arkea, mutta tärkeä merkitys onkin juuri pienillä päivittäisillä arvovalinnoilla. Nuoria voidaan myönteisessä ilmapiirissä haastaa arvioimaan omia valintojaan; mitä pidämme elämässä tärkeänä ja teemmekö arjessa sen mukaisia valintoja. Seurakuntien nuoriso- ja diakoniatyössä voidaan luontevasti mahdollistaa keskusteluja ja henkilökohtaisia pohdintoja arvoista, elämän merkityksellisyydestä ja kohtaamisesta.
Nuori tarvitsee tukea ja ohjausta arjen säännönmukaisuuden ja tasapainon löytämiseen. Aikuinen mallintaa omalla toiminnallaan hyvän arjen valintoja, ja valinnoista keskustelu auttaa nuorta hahmottamaan omien valintojensa merkityksiä ja vaikutuksia. Kuormittavien ja voimaa antavien asioiden suhteesta voi löytää antoisia keskusteluhetkiä nuorten kanssa esimerkiksi seurakunnan nuorteniltojen tai rippikoulun ryhmätuokioissa. Tällaisten keskustelujen tueksi on kehitetty mielenterveyden käsi -malli.
Tunnetaidot ovat keskeinen osa mielenterveyttä. Taitoja opitaan ja niitä harjoitellaan varhaislapsuudesta lähtien ja taitoja voidaan vahvistaa koko elämän ajan. Kaikkien lasten ja nuorten kasvuympäristö ei tue tunnetaitojen kehitystä, jolloin nuorisotyöllä on ensiarvoisen tärkeä rooli tunteiden sanoittamisen ja ilmaisemisen mahdollistajina. Nuoret tarvitsevat ymmärrystä siitä, että kaikenlaisten tunteiden kokeminen on täysin luonnollista ja sallittua, mutta kaikki käyttäytymismallit eivät. Myös tunnetaitojen harjoittelussa aikuinen tarjoaa mallin nuorelle ja toimii peilinä nuoren tunteille. Aikuinen sanoittaa ja ilmaisee omia tunteitaan ja uskaltaa näyttää myös kaikkein haastavimpiakin tunteita, samalla rakentavalla toiminnallaan osoittaen, että tunteiden kokeminen ja ilmaiseminen on osa elämää. Aikuisen mallista ja yhdessä toisten nuorten kanssa keskustelemalla nuori saa välineitä tunteiden nimeämiseen ja säätelyyn.
Toisaalta nuoruudessa harjoitellaan uusia taitoja usein yrityksen ja erehdyksen kautta. Moni nuori on hyvin herkkä pettymyksille, ja epäonnistumiset saattavat herättää suuriakin tunteita. Pettymykset koetaan yksilöllisesti, ja toiset tarvitsevat enemmän tukea niistä selviytyäkseen. Turvallisuus ja luottamus sekä nuoren voimavarojen vahvistaminen ovatkin tärkeä tulokulma kaikissa kohtaamisissa nuorten kanssa. Vahvistamalla nuoren itsetuntoa nuori saa rohkeutta tarttua haasteisiin ja saa myös uskoa siihen, että hän voi selvitä elämän takaiskuista ja pettymyksistä. Usein nuorelle tuo turvaa jo pelkkä tietoisuus siitä, että tarvittaessa lähellä on aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita hänestä ja ovat häntä varten. Rippikoulutyössä ja seurakuntien nuorisotyössä ryhmäytymisen tukeminen ja ryhmään mukaan pääseminen, yhteinen toiminta ja keskusteluillat voivat kantaa nuoren yli haastavastakin elämätilanteesta, kun nuorella on kokemus siitä, että häntä odotetaan nuorteniltaan. Kaikessa toiminnassa tarvitaan kuitenkin mukaan turvallinen, herkästi kuulolla oleva aikuinen.
Seurakuntien työ on yhä enemmän monikulttuurisia nuoria kohtaavaa, joten on tärkeää saada osaamista ja sanoja omalla äidinkielellään puhua mielenterveydestä ja sen vahvistamisesta. Työvälineet löytyvät ruotsi ja englannin lisäksi myös arabiaksi, kurdi-soraniksi, somaliksi ja venäjäksi.
Voimavaralähtöinen työote nuorisotyön vahvuutena
Mielenterveystaitoja harjoitellaan läpi elämän, eikä niissä tule kukaan koskaan täysin valmiiksi. Kun nuorisotyöntekijä tukee nuorten mielenterveystaitoja, hän peilaa samalla myös omia tietojaan, taitojaan ja osaamistaan. Voimavaralähtöisen mielenterveyden merkityksen oivaltaminen, niin työotteessa kuin nuoren kasvun tukemisessa, antaa nuorisotyön ammattilaiselle voimia ja tukee omaa jaksamista merkityksellisessä työssä nuorten kanssa.
Lisätietoa Mielenterveys voimaksi -koulutuksista ja materiaaleista: www.mielenterveysseura.fi ja www.vahvistamo.fi
Marjo Hannukkala
johtaja, Mielenterveyden edistäminen
Suomen Mielenterveysseura
