Seurakunnat ja erityisesti niiden diakoniatyö ovat perinteisesti koonneet ihmisiä yhteen. Miten tätä voisi jalostaa ja uudistaa tässä ajassa? Millä keinoin monitoimijuus ja yhdessä tekemisen toimintakulttuuri voivat kehittyä? Millainen olisi paikallinen toteutus? Mikä on diakonian rooli?
Suomalainen ruokakulttuurimme on monipuolistunut samalla kun ruokatavat ja yhdessä olemisen perinteet ovat murroksessa. Suomessa syödään yhä vähemmän yhdessä, eurooppalaisista maista vähiten. Perheet eivät kokoonnu yhteisen aterian ääreen ja kovin moni suomalainen asuu ja elää yksin. Yhteinen ateriayhteys on harvinaista herkkua. Tarvitaan kutsua yhteisen aterian ääreen, yhteiseen tekemiseen. Kuka voisi toimia kutsujana?
Yhdessä kokkaamalla, yhdessä syömällä, tekemällä ja olemalla syntyy hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yhteisen keittiön peruskonsepti on yksinkertainen; paikallisten tahojen yhdessä toteuttama, kaikille avoin tila, joka mahdollistaa yhdessä tekemisen ja olemisen. Perhe- ja peruspalveluministeri Saarikon sanoin voidaan todeta Yhteisen keittiön johtavan ihmisyyden peruskysymysten äärelle ”missä ihmisen on hyvä” ja ”miten ihmisen on hyvä olla ja toimia”. Yhteinen keittiö tarjoaa tavallista yhdessä olemista, jossa sekä ihmisen sielu, että ruumis saavat ravintoa. Rakkaus lähimmäiseen liittyy läheisesti yhdessä syömiseen, jakamiseen toisen ihmisen kanssa.
Keittiö kokoaa erilaisia ihmisiä yhteen
Kodissa keittiö on talon sydän. Voisiko se olla myös koko paikkakunnan ja sen yhteisön sydän ja mahdollistaa yhteisöllisyyden uusia muotoja? Diakoniatyö voi toimia eri toimijoiden yhteiskehittämisen koollekutsujana ja yhteisen idean hautomona jollekin paikallisesti uudelle toiminnalle tai vanhan toiminnan jatkokehittäjänä.
Yhteinen keittiö edellyttää paikallisuuden ja omatoimisuuden soveltamista. Yhteiseen tilaan kaikki ovat tervetulleita eikä paikka leimaa ketään tulijoista; saa olla juuri sellainen kuin on.
Yhteisten keittiöiden valtakunnallista verkostoa kehitettäessä on syytä tavoitella mahdollisimman isoa ja suurta, jotta voidaan muuttaa ihmisten tapaa kohdata yhdessä ja samalla muuttaa osallisuusymmärrystä.
Yhteinen keittiö toiminta kiteytyy yhteisissä arvoissa
”Arvot ovat tärkeimmät ohjenuorat päätöksiä tehdessämme. Kun epäröimme, ne näkyvät sumun läpi kuin majakan merkkivalo.” (Mac Anderson).
Yhteinen keittiö kehittää yhdessä tekemisen toimintakulttuuria ja mahdollistaa uusia tapoja tehdä omaa työtä paremmin ja innostavammin. Yhdessä tekeminen luo yhteisön. Yhdessä toimien syntyy yhteenkuuluvuutta ja toisista välittämistä. Ihmisten välillä yhdessä tekemällä ja olemalla luodaan merkityksiä ja arvoa.
Yhteisen keittiön arvojen muodostama kolmikko – yhdessä tekeminen, reiluus ja avoimuus – luovat pohjan ja ytimen Yhteiselle keittiölle. Yhteisessä keittiössä on kyse yhdenvertaisuudesta, avoimesta suhtautumisesta uusiin ideoihin ja uusiin ihmisiin. Arkeen tarvitaan myönteisiä tapoja ilmaista kunnioitusta ja arvostaa toinen toistamme. Yhteinen keittiö on tila, joka luo uutta, moninaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä. Yhteinen keittiö arvostaa toiminnassaan reiluutta ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.
Yhteinen keittiö haastaa diakoniaa kehittymään
Yhteisessä keittiössä on kyse monitoimijuudesta, jossa paikalliset palvelut jalkautuvat ihmisten keskelle, sinne missä ihmiset kokoontuvat ja kerääntyvät yhteen. Tarkoitus on, että myös Yhteinen keittiö on osa sote-palveluiden kokonaisuutta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluohjaus tulee olemaan lähitulevaisuudessa diakonian toimintakenttään kuuluvaa toimintaa. Tämä edellyttää sote-palvelujen ja palveluprosessien tuntemusta sekä yhdessä tekemisen toimintakulttuuria. Tarvitaan sote-palveluiden osalta tietojen jatkuvaa päivittämistä sekä lisä- ja täydennyskoulutuksia.
Yhteisvastuu 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä – myös Yhteisessä keittiössä
Yhteisvastuukeräyksen 2018 teemana on riittävän ravinnon turvaaminen, nälän ja köyhyyden torjunta. Äiti Teresan sanoin voidaan todeta: ”Nälkä ei ole vain leivän nälkää. Nälkä on myös rakkauden puutetta.”
Yhteisvastuukeräyksen eurakunnan 20 %-osuus suositellaan käytettäväksi Yhteisen keittiön perustamiseen tai kehittämiseen. Lähde mukaan, innostu ja kerää ympärillesi joukko eri toimijoista perustamaan ja kehittämään Yhteistä keittiötä omalla paikkakunnallasi. Ota sitten yhteyttä projektipäällikköön ja sovi jatkosta.
Yhteinen keittiö leviää maakuntiin. Viikoittain putkahtaa lisää kiinnostuneita ja innostuneita. Verkostoon voit ilmoittaa mukaan myös paikkakunnallasi jo toimivan yhteisöruokailun tai kohtaamispaikan. Tule mukaan laajenevaan verkostoon.
Jaana Alasentie
Projektipäällikkö, jaana.alasentie(at)evl.fi puh. 040 6881474
”Elämä on parempaa yhdessä nautittuna”.
”Asiaton oleskelu on sallittua!”
