Suomenkieliset diakoniaa käsittelevät teokset ovat tervetulleita merkkitapahtumia. Saara Huhanantin ja Veera Walleniuksen huolella toimittama Diakonia. Nyt. Näkökulmia vaikuttavaan auttamistyöhön (Kirjapaja 2022, 222 s.) on erityisen tervetullut monestakin syystä.
Kirjassa on ilahduttavan suuri sija seurakunnissa diakoniatyötä käytännössä tehneillä ja tekevillä kirjoittajilla ja heidän näkemyksillään diakoniatyöstä ja sen kehittämistarpeista. Tämä on historiallisesti merkittävä askel ja merkki muutoksesta. Kirjoittajat ovat paneutuneet aiheisiin intohimolla, jolloin teksteissä kuuluu vahvana myös kirjoittajien oma ääni. Intohimo näkyy myös tekstien huolellisena loppuunsaattamisena.
Kirjassa on onnistuttu rajaamaan varsin laajaa diakonian aihealuetta diakoniatyön keskeisiin ja ajankohtaisiin teemoihin. Sen päävireenä on diakoniatyön uudistaminen ja kehittäminen ja etenkin vaikuttamistoiminnan vahvistaminen.
Teos jakautuu neljään pääosaan: vaikuttaminen, osallisuus, asiantuntijuus ja tulevaisuus. Näissä pääluvuissa käsitellään seuraavia aiheita: kirkon kokonaisvaltainen missio, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, diakoniatyö kansalaisvaikuttamisen edistäjänä, yksinäisyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, osallisuuden vahvistaminen, dialogin edistäminen (Erätauko-menetelmä), kuntouttava työtoiminta (miten seurakunta/-yhtymä voi toimia onnistuneesti palveluntuottajana), diakoniatyön ja perheneuvonnan yhteiset alueet ja yhteistyö, diakoniatyön ja terveydenhuollon yhdyspinnat (Hyvinvoinnin tuki -pilottihanke). Teoksessa huomioidaan myös ajankohtainen sote-uudistus ja sen haasteet diakoniatyölle, uudempi keskustelu vaikuttavuuden arvioinnista sekä diakoniatyön johtaminen.
Vaikka kirjan diakonia-otsikko antaisi olettaa laajempaa näkökulmaa kirkon diakoniseen toimintaan (eli myös muiden kuin diakoniatyöntekijöiden toteuttamaan tai esimerkiksi kansainvälistä diakoniaan), siinä rajaudutaan tietoisesti käsittelemään seurakunnallista diakoniatyötä. Teoksen näkökulma painottuu seurakuntien diakoniatyöntekijöihin ja heidän työssään avautuviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Tämä on perusteltu ratkaisu, joka mahdollistaa keskittymisen ja syventymisen keskeisiin teemoihin. Valittu rajaus on tuottanut teokseen linjakkuutta ja terävöittänyt kirjoittajien kynänkärkiä.
Teos tarjoaa toimivan kaikukopan diakoniatyöntekijöiden kokemuksille niin suitsivista valtarakenteista kuin toisaalta vallasta tehdä ja toimia toisin. Kirjoituksissa vaihtelee ja yhdistyy tutkimuksellinen ote henkilökohtaiseen puheenvuoromaiseen tyyliin.
Tutkimuksellisesta näkökulmasta teoksessa olisi voinut tehdä enemmän oikeutta aikaisemmalle historialle ja keskustelulle koskien vaikkapa kirkon kokonaisvaltaista missiota tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävää. Transformaation aalto ei ole kasvanut vailla aiempia vaikuttavia muutostekijöitä. Jotkut väitteet herättävät kysymyksiä etenkin näin prosesseja sisältäpäin tarkastelleessa ja edistäneessä (kuten esimerkiksi toiminnallisen osaston organisaatiomuutokset). Nämä ovat kuitenkin yksittäisiä kauneuspilkkuja ja niistä huolimatta (tai ehkä myös niiden vuoksi) teos tarjoaa mainion ponnahduslaudan ja kimmokkeen jatkokeskusteluille.
Diakonia.Nyt. -teosta voi huoleti suositella laajemmin luettavaksi ja keskusteltavaksi. Kirjoittajat ja etenkin kirjan toimittajat Saara Huhanantti ja Veera Wallenius ansaitsevat korkeakaarisen hatunnoston sekä rohkeudestaan että laadukkaasta työstään. Toivon tälle teokselle jatkoa niin yksittäisten puheenvuorojen kuin vuoropuhelun muodossa.
