Tuoretta tutkimustietoa diakoniasta

Kirjahylly täynnä kirjoja.

Jouluinen tervehdys Diakonia-ammattikorkeakoulusta! Mahdolliset tulevat diakoniatyön kollegasi ovat ahkeroineet opinnäytetöidensä kimpussa. Tähän on koottu iloksesi laaja otos laadukkaimmista opinnäytteistä diakoniaan liittyen, ole hyvä! Sarjan aiemmat osat on julkaistu 8.12.2021 ja 15.12.2021. Tässä kolmas ja tällä erää viimeinen listaus uusista tutkimuksista.

Opinnäyte sisältyy sekä alempaan (AMK) että ylempään (YAMK) ammattikorkeakoulututkintoon. Opinnäytetyö voi olla tutkimuksellinen tai kehittämispainotteinen ja ne tehdään yleensä tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Nämä opinnäytteet on julkaistu aikavälillä 9/2020 – 9/2021. Opinnäytteet on jaettu aiheittain muutaman eri oven taakse.

Olisiko teidän seurakunnassanne tarvetta tutkimiselle tai kehittämiselle? Voit ottaa rohkeasti yhteyttä opinnäytetyöasioissa, esim. ilona.kontinen(a)diak.fi.

TERVEYS

PAKKOPULLAA VAI KEHITYKSEN KANNUKSET? – Vaikuttavuuden arviointi kolmannen sektorin mielenterveyspalveluissa 
Minka Lindy & Elli Sundvik

Kolmannen sektorin järjestöjen ja seurakuntien tuottamat mielenterveyspalvelut ovat tärkeässä roolissa julkisen sektorin palveluiden paikkaajana sekä täydentäjänä. Järjestöjen rahoitus on suurelta osin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n varassa. Saadakseen STEA:n avustuksen järjestöjen on vuosittain toimitettava raportti toimintansa toteutuneesta vaikuttavuudesta. Opinnäytetyössä selvitettiin järjestöjen reaaliaikaisia kokemuksia vaikuttavuuden arvioinnin toteuttamisesta. Tulosten mukaan vaikuttavuuden arviointi koetaan järjestöissä haastavana ja resursseja sekä aikaa vievänä. Osa vastaajista kuitenkin koki sen myös tärkeänä asiana kehitystyön kannalta. Täsmällisempi koulutus ja ohjeistus STEA:n taholta voisi tarjota ratkaisua tilanteeseen. Yhteisten linjausten ja arvioinnin tapojen raamittaminen olisi myös hyvin tarpeellista. Niiden muodostamisessa Mielenterveyden keskusliitto kattojärjestönä on keskeisessä asemassa.

TERVEYDEN EDISTÄMINEN DIAKONIATYÖSSÄ – Kuvaileva Kirjallisuuskatsaus

Essi Pulkkinen & Miia-Maria Niemelä

Opinnäytetyö käsittelee terveyden edistämisen toimintoja diakoniatyössä. Opinnäytetyössä kootaan aiempaan tutkimustietoon perustuen kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla diakoniatyön kansanterveyttä edistäviä toimintoja ja tuodaan esille diakoniatyön mahdollisuuksia kansanterveyden edistäjänä. Työn päätulokset ovat diakonisen hoitotyön auttamismenetelmät, voimavaralähtöinen tukeminen, sosiaalinen tuki ja moniammatillinen yhteistyö.

Seurakunnissa tehtävä terveyden edistämistyö pitää sisällään kokonaisvaltaista kohtaamista, toivon ylläpitämistä, konkreettisia tekoja, läsnä olemista, palveluohjausta sekä moniammatillista yhteistyötä. Kirjallisuuskatsauksen mukaan sairaanhoitaja-diakonissojen kaksoistutkinto antaa kokonaisvaltaiset valmiudet terveyden edistämistyölle. Diakonisen hoitotyön käsitettä seurakunnissa on tutkittu vähän.

NAISET TUTKIMUKSEN KOHTEINA

Naiserityisyys päihderiippuvuudessa: Päihderiippuvaisten naisten kokemuksia ja kertomaa
Satu Rajavaara

Naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Vuosi 2019 oli päihdetyössä naiserityisyyden teemavuosi. Opinnäytetyössä haluttiin tuoda päihderiippuvaisten naisten ääntä kuuluviin, ymmärtää naisten päihderiippuvuutta ilmiönä ja saada selville sitä tunne- ja kokemusmaailmaa, jossa päihderiippuvaiset naiset elävät.
Opinnäytetyön tutkimustuloksia tarkasteltaessa naiserityisinä tunteina ja kokemuksina korostuivat häpeän ja syyllisyyden tunteet, kaipaus vertaistukeen sekä äitiyden ja naiseuden kiperät kysymykset. Seurakunnan päihdetyö koettiin kannattelevaksi toiminnaksi, ja siltä toivottiin lisää naiserityistä päihdetyötä ja toimintaa, naiserityisin aihein teemoitettuja kokoontumisia sekä parempaa tiedottamista.

Maahanmuuttajanaisten kokemuksia kulttuurin ja kulttuurierojen vaikutuksista kotoutumiseen 
Sarianna Romppainen & Anna-Mari Ranta

Opinnäytetyössä selvitettiin maahanmuuttajanaisten ja -äitien
kokemuksia oman kulttuurinsa sekä suomalaisen kulttuurin vaikutuksista
kotoutumiseen ja integroitumiseen. Opinnäytetyössä käsitellään myös seurakunnan roolia kotoutumisprosessissa.

Opinnäytetyön keskeiset tulokset osoittavat, että kulttuurissa ja kulttuurieroavaisuuksissa kotoutumiseen ja integroitumiseen vaikuttavat sosioekonominen tausta, naisten asema ja toimijuus, kielitaito, yhteisö sekä oma asenne. Tuloksissa ilmeni maahanmuuttajien kanssa toimivien tahojen kulttuurituntemuksen puutteellisuus sekä suomalaisen yhteiskunnallisen
tiedon ja tietoisuuden tärkeys maahanmuuttajanaisten keskuudessa.

ERITYISTÄ

Maan hiljaisten ääni: Lyhytelokuva diakoniatyön asiakkaiden elämänkokemuksista
Jaana Tahkokallio & Joel Vataja

Opinnäytetyön produktina valmistui lyhytelokuva. Diakoniatyön asiakkaiden haastatteluiden inspiroimana syntyi elokuvan käsikirjoitus. Elokuvan kuvauksesta ja jälkituotannosta vastasi Nuutti Pura. Lyhytelokuvan sanoma on toivon ja hyvän huomaaminen myös elämänhaasteiden keskellä. Diakoniatyöntekijän tuki haastatelluille oli huomattava. Yhteistyökumppanina toimi Pieksämäen seurakunnan diakoniatyö. Elokuvan linkki löytyy opinnäytetyöraportista.

”Tapahtuipa ympärillä mitä tahansa, ihmisiä ei voi jättää kohtaamatta” Koronapandemian merkitys Tampereen Messukylän seurakunnan diakoniatyössä vuonna 2020
Anni Salmesvuori

Opinnäytetyön tavoitteena oli kirjata vuoden 2020 erityispiirteet diakoniatyössä. Kaikki tutkimusseurakunnan diakoniatyöntekijät osallistuivat haastatteluihin.
Koronapandemian merkitys näkyi etätyöhön siirtymisenä, kohtaavan toiminnan keskeyttämisenä ja uusien työtapojen opetteluna. Esimerkiksi puhelinpäivystys, etäpalaverit, ruokajaon uudelleenjärjestelyt sekä striimaaminen veivät paljon aikaa ja vaativat uuden opettelua. Työ- ja vapaa-ajan rajaaminen muuttui aiempaa haastavammaksi. Etätyön myötä diakoniatiimi lähentyi kymppikahvien myötä. Yli työalarajojen tapahtunut yhteistyö lisääntyi.

Millaisella seurakunnalla 2020-luvulle? Ähtäriläisten kokemuksia ja toiveita
Henna Heimonen

Tavoitteena oli selvittää ähtäriläisten kokemuksia seurakunnan toiminnasta ja olemuksesta sekä kartoittaa heidän tarpeitaan, toiveitaan ja ideoitaan. Seurakunnan tukimuodoista vastaajat näkivät tärkeimmäksi iäkkäiden huomioimisen. Lapsityön arvostus oli noussut, kun taas rippikoulun ja nuorten toimintojen vähentynyt. Mieluiten vastaajat osallistuvat liikunnallisiin tapahtumiin ja ryhmiin sekä konsertteihin ja yhteislaulutilaisuuksiin. Tiedotusta seurattiin mieluiten lehdistä.

Seurakunnan arvoista parhaiten toteutuneeksi nähtiin pyhän kunnioituksen. Kehittämisen tarvetta koettiin uudistumisessa ja rohkeudessa. Vastaajien mukaan toimintoja ja niissä käytettyä kieltä tulisi nykyaikaistaa. Ilo ja jalkautuminen auttaisi paikkakuntalaisten tavoittamisessa.

Ilona Kontinen

lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kuva: PixaBay.