Sarah-projekti on Saksan, Unkarin, Viron ja Suomen yhteistyöprojekti, joka aloitti toimintansa syyskuun puolessa välissä. Hankkeella on Erasmus-rahoitus vuosille 2018–2019. Hankkeen kärkenä on sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen harvaan asutuilla seuduilla. Mukaan on kustakin maasta kutsuttu neljä asiantuntijaa. Johtoryhmä, johon kuuluu yksi henkilö jokaisesta maasta, suunnittelee kolme konferenssia, joissa jaetaan muun muassa opittua ja keskustellaan mekanismeista ja lähestymistavoista, jotka mahdollistavat osallisuuden maaseutualueilla.
Ensimmäinen konferenssi pidettiin syyskuussa Unkarissa, Budapestissä. Konferenssissa saimme tietoa eri maiden yhteiskunnallisesta sekä kirkollisesta tilanteesta. Tutustuimme myös kahteen Unkarin maaseudun alueeseen ja siellä tehtävään kirkon työhön sekä syrjäytymisen problematiikkaan.
Unkarin kirkko
Luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat Unkarissa suhteellisen pieniä vähemmistökirkkoja. Vuoden 2001 väestölaskennassa 3 % unkarilaisista ilmoitti kuuluvansa luterilaiseen kirkkoon, kreikkalaiskatoliseen kirkkoon 2,6 %.
Luterilaisen kirkon merkitys unkarilaisyhteiskunnassa on em. prosentuaalista osuutta suurempi, sillä luterilainen kirkko ylläpitää monia lastentarhoja, peruskouluja ja lukioita sekä vanhustenkoteja.
Unkarin evankelis-luterilainen kirkko (ELCH) on jaettu kolmeen hiippakuntaa, joita piispa johtaa. Kirkon hallinnollinen keskus sijaitsee Budapestissä, josta käsin koordinoidaan ja tuetaan seurakuntien työtä.
Diakonia on seurakunnissa tärkeää, koska yhteiskunta ei kykene hoitamaan varsinkaan maaseudun syrjäseudulla asuvia vanhuksia. Maaseudun nuoret muuttavat joko suurkaupunkeihin tai ulkomaille, ja näin pienet seurakunnat pienillä paikkakunnilla ikääntyvät ja kutistuvat. Esimerkkinä köyhyydestä on, että pahimmillaan vanhus saattaa saada vain viisi euroa eläkettä. Unkarin seurakunnilla on monia palveluja köyhimmillä alueilla, esimerkiksi yksinäisten ihmisten ruokapalvelua. Kirkolla on 45 laitosta, joissa on muun muassa asuntoja vanhuksille ja päihteistä kärsiville ihmisille. Työntekijöitä on 2000. Seurakuntalaiset ovat aktiivisesti mukana toiminnassa. Esimerkiksi jumalanpalveluksen lopuksi tarjotaan kaikille halukkaille ruokaa, jonka vapaaehtoiset ovat järjestäneet alusta loppuun saakka.
Miten jatkossa?
Sarah-projekti kokoontuu seuraavan kerran maaliskuussa 2019 Suomessa, Järvenpäässä. Silloin katsotaan, missä vaiheessa kukin maa on projektiensa suhteen sekä tarkennetaan viestintä- ja arviointisuunnitelmaa projektin loppuvaiheeksi.
Irene Nummela
Asiantuntija, KDS
Kuvassa vasemmalta Lea Rättyä, Irene Nummela, Helena Koivukangas ja Jaana Alasentie.
