Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime vuonna mittavan korona-avustuksen kirkon diakoniatyön kehittämiseen. Seurakuntiin ohjattujen korona-avustusten käytön raportointi on nyt ajankohtaista. Hyviä kertomuksia koronatyöstä riittäisi moniin lehtiuutisiin. Toisaalta, seurakuntamme tiedottajan sanoin, meidän toimestamme ”sanomalehteen ei laiteta juttua”, vaan lehti valikoi itse, mistä se tekee uutisen. Ei ole harvinaista, että tuskailemme toimintaamme koskevien lehtikirjoitusten harvalukuisuutta. Tässä kuitenkin kokemukseni yhdestä onnistumisesta, sekä siitä tekemiäni huomioita.
Hyviä kertomuksia koronatyöstä riittäisi moniin lehtiuutisiin. Toisaalta meidän toimestamme lehteen ei “laiteta juttua”. Lehti valikoi itse, mistä se tekee uutisen.
Lähetin heinäkuun lopulla Mikkelin seudulla ilmestyvälle Länsi-Savo -maakuntalehdelle sähköpostin, heidän yleiseen ”uutiset@…” osoitteeseensa, johon voi laittaa juttuvinkkejä. Viittasin lehdessä aiemmin ilmestyneeseen pikku-uutiseen, jossa oli kerrottu lyhyesti valtakunnallisesta valtionavustuksesta. Kerroin, että avustuksen käyttöaika on nyt päättynyt ja monessa seurakunnassa tehdään avustuksia koskevia raportteja. Tästä aiheesta saisi siis helposti jutun joko Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan keskittyen tai siten, että mukaan ottaisi myös ympäröivät pienet seurakunnat tekemällä koosteen siitä, mitä missäkin on tehty.
Kuvailin lehdelle toimintaamme, joka oli mahdollistunut valtion avustuksella: määräaikaisen diakoniatyöntekijän palkkausta soittelemaan puheluita, oman keittiötoimen ruokapakasteiden valmistusta, ja mainitsin myös muun elintarvikkeiden ja hygieniatarvikkeiden jaon ja suorat avustukset. Ruokapakasteista sinällään voisi saada mukavan tarinan. Seurakunnan keittiötoimelta loppuivat koronan takia seurakuntatilaisuudet, ja niinpä ryhdyttiin valmistamaan korona-avustuksella ruokapakasteita jaettavaksi avustuksina. Liitin mukaan valokuvan pakastimen sisällöstä.
Laitoin mukaan vielä parin henkilön yhteystiedot, joita toimittaja voisi halutessaan jututtaa. Laitoin myös päivämäärät, milloin he palaavat lomilta. Ajattelin, että jos lehti tarttuu aiheeseen, niin tämä auttaa heitä suunnittelemaan oman aikataulunsa jutun tekemiselle, kun ilmestymisaikataulu ei ole tässä uutisessa niin päivän eikä viikonkaan päälle.
Asia meni eteenpäin niin, että muutama päivä sähköpostin lähettämisen jälkeen, heti lomien loputtua, lehdestä tuli yhteydenotto johtava diakoniatyöntekijä Anne Pöyrylle eli yhdelle antamistani yhteyshenkilöistä. Toimittaja pyysi melko nopealla aikataululla haastateltavaksi valtionavustuksella palkattua määräaikaista diakoniatyöntekijäämme. Tämä onneksi onnistui, ja juttu toteutui haastattelumuotoisena. Diakoniatyöntekijän toiveesta myös johtava diakoniatyöntekijä oli haastattelutilanteessa mukana. Itse kuljin pari kertaa diakoniatoimiston edessä meneillään olevan haastattelutilanteen ohi, ja kävin tarkistamassa muutaman heidän kysymäänsä faktan, että saatiin kerrottua nekin toimittajalle.
Kannatti kirjoittaa toimittajalle melko runsaasti tietoa silläkin riskillä, ettei koko juttua ehkä edes syntyisi.
Näin tämä siis meni: Kerroin toiminnastamme ajankohtaisen tilanteen (valtionavustusten raportointi) näkökulmasta. Liitin mukaan faktoja ja yhteystietoja sekä todennäköiset tavoittamisajat. Johonkin he sitten tarttuivat ja johonkin eivät. Lehti ei lähtenyt tekemään niin isoa juttua, että olisi haastatellut muiden seurakuntien väkeä, mutta laittoi juttuunsa näkyviin muiden seurakuntien saamia avustusmääriä. Keittiöaiheeseen lehti ei tarttunut lainkaan. Lehti valitsi juttutyypin, jossa se kertoi tarinan määräaikaisen työntekijän näkökulmasta. Lehti hyödynsi kertomani lomaltapaluuaikataulut, jututti yhtä ehdottamistani henkilöistä (johtava diakoniatyöntekijä), ja halusi lisäksi haastatella määräaikaista diakoniatyöntekijää. Itse en saanut lehdestä mitään yhteydenottoa tai kuittausta lähettämääni sähköpostiin. Toimittajan valinnat poikkesivat siitä, minkä alun perin mielessäni kuvittelin heitä kiinnostavan. Kannatti silti kirjoittaa toimittajalle melko runsaasti tietoa silläkin riskillä, ettei koko juttua ehkä edes syntyisi. Lopputulokseen olin tyytyväinen. Lähes sivun artikkeli otsikolla “Eläkkeeltä diakoniatyöhön korona-avustuksen turvin” ilmestyi Länsi-Savossa 4.8.2021.
Lassi Suihkonen
Diakonian ja erityistyöalojen johtaja
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
