Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus osana maakuntahallintouudistusta on yksi suurimmista palvelu- ja hallintorakenteiden uudistuksista sitten vuoden 1865 kunnallisasetuksen, jolloin siirryttiin kirkollisesta hallinnosta maalliseen hallintoon.
Kyseessä on mammuttimainen rakenteiden, rahoitusten, vastuiden, toimijuuksien ja valinnanvapauden muuttaminen, jossa on mukana julkinen, kolmas ja yksityissektori. Lähtökohtana tässä uudistuksessa on ollut yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut, taata palvelujen oikea-aikainen saatavuus ja tasapuolisuus sekä kustannustehokkuus. Tulevan uudistuksen lainsäädäntö on edelleen kesken. Valmistelutyö sai viime kesänä jatkoaikaa niin, että uudistuksen voimaantulo on 1.1.2020. Uudistuksen myötä kunnan sijaan maakunta suunnittelee, johtaa ja rahoittaa valtion rahoituksella kaikki julkisesti järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut alueellaan.
Sosiaalihuollon ammattinimikkeet on suojattu ennen uudistusta
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä (817/2015) vaikuttaa vuoden 2018 alusta siihen, kenellä on oikeus käyttää sosiaalihuollon ammattihenkilön ammattinimikettä kuten esimerkiksi sosionomi. Lain piiriin kuuluvat sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin ammattinimikkeet. Ammattinimikkeen käyttöoikeuden edellytyksenä on, että henkilö on merkitty sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin nimikesuojattuna ammattihenkilönä. Nimikesuojatuissa tehtävissä voi toimia muukin henkilö, jolla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Näin ollen myös aiemman opistotasoisen diakoni-koulutuksen saaneet ovat voineet hakea sosionomin ammattinimikettä AMK- koulutettujen diakoni-sosionomien rinnalla.
Uudet valmistuvat sosionomit hakevat nyt rekisteriin heti valmistuessaan, mutta kaikki aiemmin valmistuneet hakevat laillistettua ammattinimikettään vuoden 2017 aikana. Hakemuksen käsittely kestää n. 6kk ja siksi hakemukset on ohjattu tekemään kesäkuun loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) pitää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä. Laillistuksen hakemisesta on saatavilla tietoa Valviran verkkosivuilla. Kirkon diakonian tehtävissä voi luonnollisesti edelleen toimia ilman rekisterissä oloa, mutta sosionomin tai sosiaalityöntekijän tehtäviin voidaan vuoden 2018 alusta hyväksyä vain ko. rekisterissä oleva. Terveydenhuollon ammattinimikkeiden nimikesuojaus on ollut olemassa jo aiemmin.
Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan
Palvelujen integraatio, asiakaslähtöiset palvelut ja valinnanvapaus muuttavat palveluita, työnjakoja ja osaamistarpeita. Ammattilaisten osaamisen käyttäminen ja mahdollisuus uudistaa omaa osaamistaan joustavasti on jatkossa erityisen tärkeää. Sosiaali- ja terveysministeriö on tunnistanut erityisiksi haasteiksi neuvonnan ja ohjauksen sekä kustannustietoisuuteen liittyvät osaamistarpeet. Jotta sote-uudistuksesta kaavaillut hyödyt toteutuvat, palveluohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Työtapojen ennakoidaan muuttuvan asiakaskeskeisemmiksi ja yhä moniammatillisemmiksi. Digitalisaation ja laajemmin teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen korostuu. Työ siirtyy enemmän kodeissa tehtäväksi työksi, liikkuvaksi työksi ja matalan kynnyksen toiminnan suuntaan. Monitoimijuus ja verkostot nähdään tärkeiksi. Aktiivinen kuntouttava työote, terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ luonnehtivat työtä tulevaisuudessa.
Diakonian paikka
Diakoninen lähestymistapa, joka huomioi ihmisen tarpeet – tunne, ymmärrys, osallistuminen, virkistys, luovuus, identiteetti – kokonaisvaltaisesti, on siis parhaimmillaan uusi innovaatioiden lähde. Diakonia katsoo ihmistä lähtökohtaisesti kokonaisena, ja tulevaisuuden osaamistarpeetkin kuulostavat diakonian näkökulmasta kovin tutulta.
Jotta tämä on diakonian arjessa juhlapuheiden rinnalla totta, myös meidän on katsottava peiliin ja uudistuttava toimintatavoissamme ihmisten todellisuuden muuttuessa. Tarvitsemme organisoitumista, joka lähtee vielä enemmän ihmisten omasta aktiivisuudesta, keskinäisistä ja tasavertaisista ihmisten välisistä suhteista ja paikallisuudesta. Meidän on vahvistettava johtamiskulttuuria, joka nojaa eri toimijoiden ja erilaisten rajojen yli ulottuvaan yhteistoimijuuteen.
On suhtauduttava kriittisesti vallalla olevaan ajatteluun siitä, että on olemassa ehdottomia, pysyviä totuuksia, jotka toimivat kaikkialla. Tarvitsemme paikalliseen toimintaan ja historiaan sopivan tiedon, menetelmien ja johtajuuden pohtimista. Oman ajattelun ja toimintaympäristön muutosten jatkuva reflektointi ja arvojen mukaan toimiminen ovat nyt myös johtamistyön keskiössä.
Airi Raitaranta, YTM, diakoni
asiantuntija, ohjaus- ja kehittäminen
Tampereen hiippakunta
Lähteitä:
Aaltonen, M. & Vauramo, E. 2016. Sote ja Suomi 2040. Kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja moraalisesti kestävää Suomea. Suomen kuntaliitto.
aluehallinto.fi
KOKEMUKSIA TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEIDEN LUOTAAMISESTA ,Tuula Kukkonen, Päivi Sihvo, Jari Helminen, Mirja Immonen, Eeva-Liisa Moisio, Marjo Poutanen, Jukka Tiikkaja, Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalojen erikoistumiskoulutustarpeiden kartoittaminen 2016, Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 39
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä (817/2015)
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994)
valvira.fi
Teemaan liittyviä verkostotapaamisia syksyllä 2017 Tampereen hiippakunnassa
Sote ja seurakunnat – ajankohtaispäivä johtajille 5.10
Mukana professori Heikki Hiilamo, sote-projektijohtaja Jaakko Herrala
ja professori Irene Roivainen
Ikäihmisten palvelut – sote – seurakunnat, Kanta-Häme 9.10.
Mukana muutosagentti Annukka Kuismin
Ikäihmisten palvelut – sote – seurakunnat, Päijät-Häme, 19.10
Mukana muutosagentti Anu Olkkonen- Nikula
Ikäihmisten palvelut – sote – seurakunnat, Pirkanmaa, 2.11
Mukana muutosagentti Mari Patronen
