Viime vuoden puolella ilmestyi pitkästä aikaa tämän päivän diakoniatyötä tuoreesti käsittelevä uusi kirja, Diakonia.Nyt. Näkökulmia vaikuttavaan auttamistyöhön.
Kirjan ovat toimittaneet Saara Huhanantti, Sekasin Kollektiivin kehittämispäällikkö, YAMK diakoni-sosionomi sekä Veera Wallenius, Vantaan kaupungin osallisuusasiantuntija, YAMK sairaanhoitaja-diakonissa. Huhanantti työskenteli aiemmin Vantaan Tikkurilan seurakunnan johtavana diakoniatyöntekijänä ja toimi Diakoniatyöntekijöiden liiton puheenjohtajana. Kirjan kirjoittamisen aikaan Wallenius työskenteli Helsingin Malmin seurakunnan diakonian kehittäjänä sekä toimi Diakoniatyöntekijöiden liiton varapuheenjohtajana.
Kirjassa on 13 artikkelia sekä johdanto ja loppusanat. Kirjoittajia on kaikkiaan 18, ja heistä useimmat työskentelevät (tai työskentelivät artikkelien kirjoittamisen aikaan) kirkon diakoniatyössä eri tehtävissä.
Aloitamme nyt Diakoniaplus-verkkolehdessä julkaisujen sarjan, jossa jatkamme keskustelua Diakonia.Nyt -kirjan teemoista. Pyysimme kullekin kirjan artikkelille keskustelukumppanin, joka keskustelee ja kommentoi artikkelia avaten teemaa edelleen omasta näkökulmastaan. Näitä ennen tämä sarjan avausartikkeli on pieni kurkistus kulisseihin. Miten Diakonia.Nyt syntyi? Mistä kaikki sai alkunsa?
Jotain täytyy tehdä!
Saara Huhanantti ja Veera Wallenius, olette molemmat työskennelleet pitkään diakoniatyössä ja olette monin tavoin kehittäneet diakoniatyötä. Olette katsoneet diakoniatyötä myös ammattiliiton näkökulmasta. Mikä sai teidät kirjoittamaan kirjan?
”Meillä molemmilla oli ja on vahva halu vaikuttaa asioihin. Olimme jo tehneet paljon työtä diakoniatyön kehittämiseksi, ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja kirjoittaneet artikkeleita ja mielipidekirjoituksia. Mietimme, mitä muuta voisimme tehdä. Millä muulla tavalla voisimme saada diakonian asiantuntijuuden esiin ja olla vaikuttamassa asioihin?”, kertoo Saara Huhanantti.
”Taustalla oli lukuisia absurdeiltakin tuntuvia tilanteita, joihin olimme yhdessä tai erikseen joutuneet. Koimme tärkeäksi tuoda esiin yhteiskunnallisia ja kirkollisia epäkohtia, mutta törmäsimme toistuvasti kokemukseen siitä, että diakoniatyön kentältä on haastavaa saada ääntä kuuluviin. Aika tavallista on se, että diakoniatyötä määritellään ja arvioidaan jossain melko kaukana diakonian arjesta. Heräsi ajatus siitä, että miksipä ei itse luoda ja muokata diakonian nykyistä narratiivia?” kuvaa Veera Wallenius.
”Halusimme tehdä diakoniasta kirjan nimenomaan diakoniatyöntekijöiden näkökulmasta. Niin kirjallisuudessa kuin julkisuudessakin ääneen pääsevät kirkossa tyypillisimmin teologit. Jälkikäteen iloitsimme niistä monista nostoista, joita kirjastamme myöhemmin tehtiin kirkollisessa mediassa. Mutta kieltämättä surkuhupaisalta tuntui se, että kirjamme julkaisuseminaarista Kotimaa-lehteen nostettiin varsin laajasta esiintyjäjoukosta ainoat teologit, piispa Kaisamari Hintikka sekä Jyri Komulainen. Diakoniatyöntekijöiden oman äänen esiintuovalle kirjalle siis oli ja on edelleen tarvetta”, korostaa Saara Huhanantti.
Ideasta kirjaksi
Miten prosessi eteni kirjaideasta kustannussopimukseen?
”Viime vuosina julkaistut diakoniaa käsittelevät kirjat painottuvat historiikkeihin ja diakonian alkujuurien tutkimuksiin. Diakonian tämän päivän ajattelua ja tuoreempia toimintatapoja käsitteleviä kirjoja ei juuri ole ollut. Totesimme, että miksipä ei tehtäisi itse sellaista kirjaa, mitä kaipaisimme kentälle”, kertoi Veera Wallenius
”Pohdimme, että millaiseen kirjaan itse tarttuisimme, kun takana on jo 15–20 vuotta diakoniatyötä? Halusimme jotain sellaista, joka tuo uusia näkökulmia ja uutta ajateltavaa. Emme pitäneet tärkeänä yksittäisten työvälineiden tai -menetelmien esittelyä. Emme myöskään halunneet esitellä diakonian perinteisiä toimintamuotoja. Sen sijaan halusimme haastaa ajattelua, rohkaista visioimaan ja liikauttaa jotain”, korostaa Saara Huhanantti.
Halusimme haastaa ajattelua, rohkaista visioimaan ja liikauttaa jotain.
Saara Huhanantti
”Kustannussopimuksen saaminen ei ollut mitenkään yksinkertaista. Ensimmäinen suunnitelmamme ei saanut kannatusta kustantajan puolelta liian kapean näkökulman vuoksi ja koko asia jäi hautumaan. Aikalisä oli lopulta tarpeellinen ja koemme vahvasti, että idea jalostui matkan varrella. Päätimme ottaa kirjan keskiöön työn vaikuttavuuden ja vaikuttamisen ja lähdimme miettimään teemoja ja kirjoittajia sen pohjalta. Päätimme uskaltaa ottaa kantaa ja kyseenalaistaa vallitsevia rakenteellisia esteitä. Syntyi uusi versio, jolla lähestyttiin useampia kustantajia. Tämä herätti selvästi enemmän kiinnostusta. Lopulta teimme sopimuksen Kirjapajan kanssa”, kertoo Veera Wallenius.
”Vaikka kirjan nimi on Diakonia.Nyt, katse on vahvasti tulevaisuudessa. Kirja perustuu meidän työssä syntyneisiin visioihimme siitä, mitkä saattaisivat olla tarpeellisia ratkaisuja sekä mahdollisia ja toivottavia suuntia tulevaisuudessa diakoniassa. Näitä ovat esimerkiksi monitoimijuus, verkostomaisuus, työn vaikuttavuuden arvioiminen ja vaikuttaminen”, lisää Saara Huhanantti.
Mitä tarvittiin matkalla kustannussopimuksesta valmiiksi kirjaksi?
”Rajaamista, rajaamista ja fokuksen kirkkaana pitämistä. Rajasimme tietoisesti kirjan näkökulman ammatilliseen diakoniaan eli koulutettujen diakoniatyöntekijöiden työhön. Toisena selkeänä rajauksena oli, että kirjaa ei rytmitä perinteinen kohderyhmäajattelu, eli ei puhuta erikseen ikääntyneistä, köyhistä, vammaisista tai maahanmuuttajista. Sisällystä ei rakennettu myöskään diakonian työmuotojen varaan, kuten taloudellinen avustaminen tai ryhmätoiminta. Halusimme, että kirja kestäisi aikaa ja olisi käyttökelpoinen mahdollisimman pitkään. Halusimme tehdä kirjan, joka tarjoaisi jotain uutta myös kokeneille diakoniatyöntekijöille”, kertoo Veera Wallenius.
Halusimme tehdä kirjan, joka tarjoaisi jotain uutta myös kokeneille diakoniatyöntekijöille.
Veera Wallenius
”Onnistumisen kannalta oleellista oli se, että saimme mukaan niin hyvät kirjoittajat! Jotakuinkin kaikki ne lähtivät, joita pyysimme, vaikka kirjoittajille ei voitu tarjota palkkiota. Etsimme jokaiselle valitulle teemalle mahdollisimman hyvän asiantuntijan kirjoittajaksi – eikä toisinpäin. Kirjoittajia haarukoitiin tietoisesti ns. boksin ulkopuolelta eikä esimerkiksi vakiintuneiden diakonian tutkijoiden joukosta. Halusimme mukaan diakonian arjen asiantuntemusta, mutta toisaalta myös näkökulmia kirkon kentän ulkopuolelta”, kertoo Saara Huhanantti.
Laitan kirjan matkaan
Kun nyt kirjan ilmestyttyä arvioitte tätä prosessia, mitä haluatte sanoa?
”No täytyy sanoa, että olemme kyllä tosi ylpeitä tästä kirjasta! Pidimme kiinni visiostamme sen verran tiukasti, että pystymme edelleen seisomaan sen takana. Mielestämme tästä tuli hyvä kokonaisuus. Tässähän kävi myös niin, että kirjaprosessin kuluessa me molemmat vaihdoimme työpaikkaa pois kirkosta, joten henkilökohtaisella tasolla tämä toimii meille tietynlaisena diakonian testamenttina”, toteaa Saara Huhanantti.
”Toivottavasti tämä kirja tulisi käyttöön sekä diakoniatyöntekijöille että alalle opiskeleville. Olisi todella kiva kuulla, millaisia ajatuksia artikkelit herättävät? Olemmeko onnistuneet tarjoamaan aineksia työn kehittämiseen ja tulevaisuuden visioimiseen? Olemme uteliaita kuulemaan, mitä ajatuksia tämä herättää diakoniatyön arjessa”, pohtii Veera Wallenius.
”Lisäksi toivoisin kovasti, että kirkkomme päättäjät, sekä johtajat että luottamushenkilöt, lukisivat tämän kirjan. Kirkolliskokous on keskustellut diakoniasta ja tulevaisuusvaliokunta nosti diakonian kehittämisen seurakunnan olennaiseksi painopisteeksi tulevina vuosina. Ajattelen, että kirjan teemat maalaavat kuvaa ajankohtaisen diakoniatyön todellisuudesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista – ja voivat näin tarjota keskusteluihin ja pohdintoihin hyvää materiaalia, ” lisää Saara Huhanantti.
”Ja vielä: että joku saisi uutta intoa omaan työhönsä ja sen mahdollisuuksiin. Jotain uusia ajatuksia, rohkeutta visioida tulevaisuutta uudella tavalla. Sitä kovin toivoisin.”
Saara Huhananttia ja Veera Walleniusta haastatteli Titi Gävert, diakonian kehittämisen asiantuntija, Kirkkohallitus.
Huhanantti, Saara & Wallenius Veera (toim). 2022. Diakonia. Nyt. Näkökulmia vaikuttavaan auttamistyöhön. Helsinki: Kirjapaja.
