Mitä on yhteisölähtöinen kotoutuminen? Mitä kuuluu yhteisölähtöistä kotoutumista edistävälle hankkeelle? Kirkkohallituksen hanketyöntekijä Henriikka Saine avaa sekä käsitettä että itse hankkeen tämänhetkistä tilannetta.
Yhteisölähtöisessä kotoutumisessa vastuu pakolaisen kotoutumisen edistämisestä jakautuu paikallisten yhteisöiden sekä julkisen sektorin välille. Kotoutumista tulee käsitellä monimuotoisena kaksipuolisena prosessina, jossa yksilöt jakavat omaa kulttuuriaan sekä sosiaalisia verkostoja vastavuoroisesti.
Yhteisölähtöinen kotoutuminen maailmalla
Tunnetuimpia yhteisölähtöisen kotoutumisen malleja on Kanadan Private Sponsorship of Refugees Programme (PSR). Kanadan PSR-ohjelmassa on kolme erilaista toteuttamisvaihtoehtoa. Vanhimmassa ohjelmassa sponsorit hakevat ja valitsevat nimeämänsä pakolaiset Kanadaan sekä vastaavat heidän vastaanottoonsa liittyvistä kustannuksista. Vähintään viiden henkilön sponsoriryhmä nimeää hakemuksessaan henkilön tai perheen uudelleensijoitettavaksi. Mikäli hakemus hyväksytään, sponsoriryhmä vastaa vuoden ajan taloudellisesta, henkisestä ja muuhun kotoutumiseen liittyvästä tuesta Kaikki Kanadaan eri ohjelmien avulla tulevat pakolaiset saavat pysyvän oleskeluluvan. Lisäksi he saavat kaikki hallituksen rahoittamat vastaanottopalvelut ja Kanadan kansalaisuuden kolme vuotta oleskeluluvan saamisen jälkeen. Pakolaisen puoliso ja lapset ovat oikeutettuja perheenyhdistämiseen, mikäli ensisijainen tuen saaja laatii hakemuksen vuoden kuluessa maahan saapumisesta (Turtiainen & Sapir 2021).
Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihanke
Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihanke järjestetään vuosien 2023–2025 aikana yhteensä 15:llä paikkakunnalla. Pilotin aikana kartoitetaan hankekuntien kiintiöpakolaisten kotoutumisen toimia ja pyritään paikallisten yhteisöiden avulla luomaan vuorovaikutteellista sektorien välistä ja sisäistä yhteistyötä, joiden päämääränä on kiintiöpakolaisen monipuolisempi sosiaalinen pääoma ja onnistunut kotoutuminen uuteen yhteisöön ja yhteiskuntaan. Hankkeessa perustetaan vapaaehtoisten muodostamia yhteisökummiryhmiä hankekuntiin, joissa eri paikalliset edustajat toimivat kiintiöpakolaisen kummiryhmänä edesauttaen kotoutumisen monimuotoisuutta ja mahdollisuuksia paikkakunnalla. Kummiryhmän tehtävänä on erityisesti kuulla kotoutujan tarpeet sekä toiveet.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteina ovat, että kiintiöpakolaiset tunnistavat paikkakunnan palvelut ja mahdollisuudet, he tuntevat olonsa tervetulleiksi ja pääsevät osaksi yhteisöä. Heidän sosiaaliset verkostonsa kasvavat yhteisökummien tuella.
Vapaaehtoiset yhteisökummit tunnistavat oman roolinsa ja merkityksen kotoutumisessa. He ovat vuorovaikutuksessa sektorien välisesti ja sisäisesti kotoutumisen edistämiseksi ja kehittämiseksi. Yhteisökummit saavat tarvitsemaansa tukea ja koulutusta viranomaisilta sekä hankkeen henkilökunnalta.
Lisäksi hankkeen tavoitteena on yhteisölähtöisen kotoutumisen kokemuksien ja käytäntöjen keruu hankekunnista, sidosryhmien aktiivinen osallistuminen sekä kohderyhmäläisten tasavertainen osallistuminen.
Seurakunnat hankkeessa mukana
Kevään 2023 hankkeen alkukartoituksien yhteydessä haastateltiin seurakuntien osallisuutta hankekuntien kotoutumista edistävissä palveluissa. Vaikka seurakunnat etenkin pienemmillä paikkakunnilla toimivat merkittävinä vapaa-ajanpalveluiden sekä maahanmuuttajien tukipalveluiden tarjoajana, ei kuitenkaan tieto kokonaisvaltaisesta kotoutumisen tilanteesta kunnassa välttämättä tavoita seurakuntien edustajia.
Yhteistyötä eri tahojen ja seurakuntien välillä tehdään kuitenkin monipuolisesti ja runsaasti. Auttava käsi on aina valmis ojentumaan ja toiminnot pyritään luomaan kaikille avoimiksi sekä tasa-arvoisiksi. Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeeseen osallistuvat seurakunnat kaikista hankekunnista innostuneina ja motivoituneina kehittämään kotoutumisen dialogisia palveluita yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeen toteuttajat
Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin sisäasioiden AMIF-rahastosta. Hankkeen päätoteuttajana toimii Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto sekä hankekumppaneina toimivat Kirkkohallitus, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä SPR:n Oulun, Länsi-Suomen, Varsinais-Suomen sekä Kaakkois-Suomen piirit.
Seurakunnista mukana ovat Kajaanin seurakunta, Jyväskylän seurakunta, Äänekosken seurakunta, Kokkolan seurakunta, Turun Mikaelin seurakunta, Naantalin seurakunta, Raision seurakunta, Liedon seurakunta, Kaarinan seurakunta, Ruokolahden seurakunta, Kotka-Kymin seurakunta sekä Hirvensalmen seurakunta.
Kirjoittaja
Henriikka Saine, Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihanke
Diakonia ja yhteiskunta, toiminnallinen osasto, Kirkkohallitus
Lähteet
Turtiainen, Kati & Sapir, Henna 2021. Yhteisölähtöisen kotoutumisen mahdollisuudet Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kotouttaminen 2021:30.
