Ryhmätoiminnan lähtökohdat
Lohjan seurakunnan diakoniatyö toteutti keväällä 2023 toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyttä ja elämänhallinnan taitoja edistävän ryhmätoiminnan. Toiminnan tavoitteena oli lievittää nuorten kokemaan yksinäisyyttä sekä edistää elämänhallintaa. Tarkoituksena oli dialogisen ja psykoedukatiivisen ryhmätoiminnan avulla tukea nuorten mielenterveyttä ja sosiaalisia suhteita. Kohderyhmänä olivat toisen asteen oppilaitos Luksian asuntolassa asuvat nuoret. Ryhmätoimintaa rahoitettiin Lohjan seurakunnalle osoitetulla testamenttilahjoituksella. Toteutin ryhmän ohjaamisen osana seurakuntatyön harjoitteluani.
Pyrkimyksenä oli vastata toisen asteen opiskelijoiden kokemiin tarpeisiin hyvinvointinsa ja elämänhallintansa tukemiseksi. Alustava suunnitelma oli käsitellä kuudella kokoontumiskerralla Mielenterveyden käden teemoja, mikäli nuoret kokisivat nämä teemat ja ryhmämallin itselleen mielekkääksi ja hyödylliseksi. Nuorilta saadun palautteen perusteella ryhmä toteutettiin Mielenterveyden kättä soveltaen. Ryhmälle suunniteltiin kuusi kokoontumiskertaa Luksian asuntolan tiloissa.
Ryhmän ohjaamisen orientaatioina olivat dialogisuus, psykoedukaatio ja voimavarakeskeisyys. Dialogisuus ohjasi ryhmän toimintaa ja ohjausorientaatiota suunnittelusta alkaen. Tarkoituksena oli suunnitteluvaiheesta asti pitää käsiteltävät teemat sekä ryhmän sisältö nuorten toiveille, tarpeille ja näkemyksille avoimina. Vuorovaikutuksessa painotettiin ennen kaikkea keskustelevaa ja kuuntelevaa kohtaamista. Psykoedukatiivista lähestymistapaa toteutettiin ryhmän ohjaukseen kehitetyillä materiaaleilla, joilla pyrittiin herättämään kiinnostusta ja keskustelua käsiteltävistä aiheista kysymyksien ja tiedon avulla. Materiaali toimi keskustelun kehyksenä ja virikkeenä. Keskustelussa toin esiin ohjaajana myös omia kokemuksiani käsiteltävistä aiheista. Lähestymistapa vaikutti osoittautuvan sopivaksi, sillä kysymysten avulla syntyi reflektiivistä keskustelua, jossa nuoret pohtivat käsiteltävien aiheiden toteutumista omassa elämässään.
Ryhmätoiminnan toteutus
Ryhmälle suunniteltiin kuusi kokoontumista, joista lopulta viisi toteutui. Osallistujia ryhmässä oli yhdestä kuuteen, joista kaikki olivat toisen asteen oppilaitoksen asuntolan opiskelijoita. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla nuorten kanssa käsiteltiin ryhmän tarkoitusta, tutustuttiin, hahmotettiin ryhmän sääntöjä sekä käytiin läpi ensimmäinen teema. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla käsiteltiin arvoja sekä identiteetin rakentumista. Molempia aiheita työstettiin myös voimavarakeskeisten harjoitusten avulla.
Toisella kokoontumiskerralla käsiteltiin unta, lepoa ja rentoutumista. Kolmas kokoontumiskerta rakentui ravinnon ja liikunnan teemojen ympärille. Tällöin nuorten kanssa keskusteltiin myös syömishäiriöistä sekä joustavasta ja rennosta suhtautumisesta syömiseen. Neljännellä tapaamiskerralla aiheena olivat ihmissuhteet ja tunteet. Nuoret toivoivat, että tällä tapaamiskerralla voitaisiin käsitellä myös yksinäisyyttä ja traumojen vaikutusta ihmissuhteisiin. Aiheita käsiteltiin tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen, kiintymyssuhdemallien syntymisen ja vaikutusten sekä sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden kautta.
Viidennellä toteutuskerralla aiheena oli luovuus, jota lähestyttiin psykoedukaation lisäksi taidelähtöisellä työskentelyllä. Lyhyen alustuksen jälkeen taidetyöskentely aloitettiin mielikuva- ja hiljentymisharjoituksella, jonka tarkoituksena oli suunnata nuoria kohti luovaa toimintaa. Mielikuvaharjoituksen jälkeen siirryttiin luovaan työskentelyyn, jossa hahmoteltiin visuaaliseen tai kirjalliseen muotoon sen hetkistä elämäntilannetta ja olotilaa sekä tulevaisuuden näkymiä, unelmia ja toiveita. Työskentely oli voimavarakeskeistä ja reflektiivistä. Nuoret saivat halutessaan esitellä teoksiaan muille sekä kertoa niistä. Lopuksi keskusteltiin taidelähtöisestä työskentelystä sekä ryhmän toiminnasta koko kevään ajalta.
Kuudenneksi ja viimeiseksi suunniteltu kokoontumiskerta jäi toteutumatta ryhmänohjaajan sairastumisen vuoksi. Viimeinen kokoontumiskerta olisi ollut toteutuessaan muodoltaan vapaamuotoisempi, yhdessä olemiseen ja ajatusten vaihtamiseen keskittynyt tapaaminen.
Diakonisen ryhmätoiminnan mahdollisuudet nuorten tukena
Diakoninen ryhmätoiminta, jossa toteutuu dialoginen keskustelukumppanuus ja kuuntelu nuorille merkittävien aiheiden äärellä, näyttäytyy yhtenä nuorten mielenterveyttä ja sosiaalisia suhteita tukevana työmuotona. Diakonisen kohtaamisen vahvuus reaalimaailmassa tapahtuvana, kuuntelevana, armollisena ja tasavertaisena vuorovaikuttamisen tapana vaikuttaa osaltaan vastaavan nuorten tarpeisiin tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Ryhmänohjaajana uskallus tuoda esiin myös oma keskeneräisyys ryhmässä käsiteltävien aihealueiden osalta vaikutti synnyttävän keskusteluyhteyttä, jossa nuoret pystyivät itsereflektioon. Läsnä oleva ja kiireetön kuuntelu nuorille tutussa ympäristössä vaikutti edesauttavan kohdatuksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksen syntymistä.
Tulevaisuudessa diakoninen ryhmätoiminta voi tarjota myös mahdollisuuden maailmankatsomuksellisten teemojen ja kysymysten dialogiselle pohdinnalle. Nuoruuden kehitystehtäviin kuuluu oman uskonnollisuuden ja maailmankatsomuksen reflektointi ja etsintä. Tässä diakonisella ryhmätoiminnalla on mahdollisuus toimia keskustelukumppanina nuorten pohdinnoissa. Toiminnan kautta voidaan myös edistää nuorten itsetuntemusta sekä tietämystä mielenterveyttä ja sosiaalisia suhteita tukevista tekijöistä. Armollinen, ennakkoluuloton ja kiireetön työntekijän läsnäolo voi tarjota nuorille kokemuksen kohdatuksi ja arvostetuksi tulemisesta.
Emmi Tallgren-Peräkylä
Sosionomi (AMK), diakoniatyö, opiskelija
