Kuva Maike und Björn Bröskamp Pixabaystä
Kipuilemme resurssien rajallisuuden, oman intomme ja luovuutemme sekä ydintehtäviemme välillä. Mihin käytän rajalliset resurssini ja miten kehitän työtäni? Tiesitkö, että yhteiskunnassamme on rakenne, joka mahdollistaa uuden kokeilemisen ilman, että se on pois perustyöstämme? Euroopan Unionissa on rahoitusmalli uuden kehittämiseen, asioiden paremmin ja yhdessä tekemiseen hankkeiden kautta.
Kun aloitimme Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa ESR-hankehaun, meitä varoitettiin, että edessämme on kova työ. Saimme myös kuulla epäilyksiä siitä, voiko yksittäinen seurakunta toimia hakijana. Ajattelimme, ettemme häviä mitään, jos yritämme. Hankkeen suunnittelu ja hakeminen ei ollut oman työn ulkopuolista lisätyötä, vaan sen kautta hahmotimme, kehitimme ja suunnittelimme seurakuntamme vapaaehtoistoimintaa, yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä seurakuntamme työalojen yhteistyötä. Lisäksi vahvistimme työnäkyämme sekä laajensimme henkilöstön ja organisaation osaamista. Otimme hankehaun oppimisprosessina, jossa kehitämme ajatteluamme ja harjoittelemme itsellemme uutta hankehakua.
Kun idea hankkeesta alkoi selkiytyä ja seurakuntamme johto suhtautui siihen myönteisesti, aloitimme aikatauluttamisen ja työnjaon. Kaikkien työalojen mukana olo oli tärkeää heti hankkeen suunnittelusta alkaen. Varasimme prosessiin riittävästi aikaa, yhdeksän kuukautta. Olimme yhteydessä alueen toimijoihin, joilla oli kokemusta ESR-hankehausta sekä alueellisen ELY-keskukseen ja saimme hyödyllistä lisätietoa. Saimme hankerahoituksen hakemuksemme mukaisesti ja Hyvä teko tarttuu -hanke on ollut käynnissä lähes vuoden.
Seurakunnan yhteiskunnallinen työ muokkautuu toimintaympäristön ja ajan mukaan. Hankemaailma on uusi ja hyvä tapa sitoutua ja olla mukana yhteisessä todellisuudessa tukemassa alueen ihmisiä. Hankkeiden kautta voi löytää oikeaa yhteisen työn tekemistä eri toimijoiden kesken ja poistaa päällekkäisiä toimintoja.
Nämä asiat kannattaa huomioida hakiessanne hanketta:
1. Mikä kehittämiskohde teillä on mielessä?
Hankkeessa pitää olla selkeä idea, uutuusarvo, tavoite ja kohderyhmä. Nämä määrittelevät, mikä hankehaku on teille sopivin. Miten hanke tuottaa hyvinvointia alueenne ihmisille? Mikäli päädytte Euroopan sosiaalirahastoon, lisätietoa löydätte täältä
https://www.rakennerahastot.fi/mita-rakennerahastot-ovat. Ole myös rohkeasti yhteydessä alueen ELY-keskukseen.
2. Sitouttakaa oma seurakuntanne hankkeeseen
Hyödyntäkää yhteistä ajattelua. Järjestäkää hanketyöpaja, jossa hiotte ajatustanne ja tavoitettanne. Perustakaa hanketyöryhmä, jossa on edustajia eri työaloilta. Ottakaa seurakunnan johto ja luottamushenkilöt mukaan ideointiin.
3. Muut alueenne toimijat
Ennen hankkeen kirjoittamista ja tavoitteen asettelua kannattaa ottaa selvää alueenne muista vastaavista hankkeista. Kartoittakaa alueenne muut hankkeet ja tarkastelkaa niiden aukkokohtia. Miten voisitte täydentää olemassa olevia hankkeita omalla hankkeellanne? Tämä tarkoittaa verkostoitumista ja dialogia alueen toimijoiden kanssa. Testatkaa ajatteluanne. Pyytäkää vinkkejä ja tukea. Selvittäkää, mitä kannattaa huomioida. Pohtikaa, voisitteko tehdä hankkeen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Mitä hyötyä se toisi hankkeeseen?
4. Varatkaa aikaa kirjoittamiseen ja hakuprosessiin
Hakuprosessiin kannattaa varata riittävästi aikaa, varsinkin jos olette hakemassa hankerahaa ensimmäisen kerran. Varatkaa aikaa ajatteluun, idean kehittämiseen, yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, hankeprosessiin liittyviin yhteistyöverkostoihin ja itse hakuun.
5. Miten huomioitte jatkuvuuden hankkeen päättymisen jälkeen?
Jo hanketta suunniteltaessa tulee miettiä hankkeen mahdollisia tuloksia ja hankkeen tuottamia uusia toimintamuotoja. Kuinka mahdollistetaan hankkeen jatkuvuus ilman hankerahaa ja henkilöresurssia? Hankkeen tuloksena voi syntyä uusia kehittämiskohteita, joihin voi hakea jatkohanketta.
6. Ottakaa hakuprosessi oppimiskokemuksena
Eikö hankkeenne mennyt läpi? Kehittäkää ajatteluanne lisää. Olette oppineet jo paljon ja matkan varrella luoneet uusia kumppanuuksia. Miten voisitte hyödyntää ajatteluanne ja oppimaanne seurakunnan toiminnassa?
Sari-Annika Pettinen,
perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija, Kirkkohallitus
Ville Kämäräinen,
kasvatuksen työalajohtaja, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
Hanketyötä ja sen käytäntöjä käsittelevän puheenvuorosarjan ensimmäinen osa http://diakoniaplus.fi/kirkko-ja-eu-hankkeet/ käsitteli perustietoa EU-hankerahoituksesta sekä kirkollisen toimintasektorin mahdollisuuksista olla mukana EU-hankkeissa. Tulevassa ensi viikolla julkaistavassa kolmannessa osassa tuodaan esille Hyvä teko tarttuu -hankkeen näkökulmia ja hanketyöntekijöiden ajatuksia ja vinkkejä seurakunnille.