Kuva: pexels-pixabay-221174
Hanketyötä ja sen käytäntöjä käsittelevän puheenvuorosarjan ensimmäinen osa antaa perustietoa EU-hankerahoituksesta sekä kirkollisen toimintasektorin mahdollisuuksista olla mukana EU-hankkeissa.
Euroopan unioni myöntää rahoitusta eri tyyppisiin EU-hankkeisiin jäsenmaissa – köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisestä kulttuurien välisen vuoropuhelun ja kotouttamisen edistämiseen. Tavoitteena on auttaa EU:ta toteuttamaan unionin keskeisiä poliittisia tavoitteita ja yhteisiä perusarvoja – kuten rauha ja vakaus, yhteenkuuluvuus, tasa-arvo, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä eurooppalainen identiteetti ja kulttuurinen monimuotoisuus.
Myös kirkollinen toimintasektori – hiippakunnat, seurakunnat, keskushallinto ja kristilliset järjestöt, voivat hakea EU-rahoitusta niin sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien auttamiseksi kuin osaamisen kehittämiseen ja nuorisovaihtoon. Tällä tavoin kirkko voi olla mukana kehittämässä yhteisiin arvoihin perustuvaa EU:ta ja edistää yhteistä hyvää eurooppalaisella tasolla.
Seurakunnan toiminnan rahoitus on perinteisesti koostunut verotuloista, mutta tulevaisuuden moninaisuus vaatii kirkkoa entistä aktiivisemmin hakemaan rahoitusta muistakin kohteista.
Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Nämä on jaettu yhteensä viiteen eri toimintalinjaan, joiden erityistavoitteita hankkeiden tulee toteuttaa. Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjat ovat: 1.) Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, 2.) Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen ja 3.) Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Toimintalinjat ja erityistavoitteet kuvataan tarkemmin Suomen rakennerahaston ohjelmissa, joista parhaillaan on päättymässä 6-vuotinen ohjelmakausi “Kestävää kasvua ja työtä”.
ESR-hankkeiden rahoittajana toimii alueelliset ELY-keskukset. Tarkempaa tietoa oman alueen painotuksista ja avoinna olevista toimintalinjoista saa www-sivuilta rakennerahastot.fi.
EU-hankerahoituksen saaminen on hyvinkin mahdollista, kunhan tavoitteet ja toteutus ovat linjassa rahoittajan asettamien ehtojen kanssa.
Suomen seurakunnissa on tällä hetkellä käynnissä ainakin neljä eri ESR-hanketta, joiden aiheet liittyvät nuorten asunnottomuuden poistamiseen ja jalkautuvan sosiaalityön kehittämiseen (Kajaanin seurakunta, NAKSU-hanke), tuetun työelämäpolun rakentamiseen seurakuntiin (Helsingin seurakuntayhtymä, Työraiteet -hanke ), osallisuuden sekä vapaaehtoisuuden kasvattamiseen (Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta, Hyvä teko tarttuu -hanke), uuden sukupolven virtuaaliseen päihde- ja asennekasvatukseen (Ylä-Savon seurakuntayhtymä, PÄHEE-hanke) ja uuden työn löytämiseen ja osaamisen kehittämiseen kiertotalouden ympäriltä (Tampereen seurakunnat, Kierto-hanke).
Riina Lilja,
hanketoiminnan asiantuntija, projektitiimin lähijohtaja, Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen seurakuntatyö
Ville Kämäräinen,
Kasvatuksen työalajohtaja, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
Lähteet:
INFORMOIDU! INSPIROIDU! TOIMI! Kirkkohallituksen EU-rahoitusopas ohjelmakaudelle 2014−2020. www.rakennerahastot.fi
