- “Onko yksinäisellä väliä?”

DIAKONIAN JA KASVATUKSEN TUTKIMUKSEN PÄIVÄ 2019
pe 15.11.2019 klo 9.30–15.30
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kyläsaarenkuja 2, Helsinki,
tila 222
9.30 Avaussanat, Diakonian tutkimuksen seuran puheenjohtaja Esko Ryökäs sekä Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran puheenjohtaja Pekka Launonen
9.45 Kohtaamattomuuden kivusta muutoksen mahdollisuuteen, Opetusneuvos, kasvatuspsykologian apulaisprofessori (vv.) Niina Junttila
10.30 Ongelmalähiöitä vai yhteisöllisiä kyliä? Ulkopuolisten oletukset ja asukkaiden kokemukset vuokratalovaltaisista lähiöistä, VTT, sosiologi Lotta ...
- Diakoniatyössä voitaisiin käyttää paljon enemmän kokemusasiantuntijoita

Diakonia. Nyt. Näkökulmia vaikuttavaan auttamistyöhön -kirjassa pohditaan diakonian ja vaikuttamisen sekä auttamisen ja autetuksi tulemisen suhdetta. Kirjan toisen toimittajan, Veera Walleniuksen Diakonia kansalaisvaikuttamisen tukena -artikkelissa todetaan, että perinteisesti diakoniatyö on nähty karitatiivisena auttamistyönä. Poliittista vaikuttamista on vältelty, mutta historian saatossa olisi ollut mahdollista valita myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen linja. Artikkelin mukaan diakoniatyössä vaikuttamisen on nähty toteutuvan ...
- Eespäin väki voimakas!

Diakonia ei julkisuudessa näy ei kuulu. Jossain se luuraa, jotain se tekee, mutta mitä ja missä. Näkymätön ja kuulumaton vaikuttaja ei ole kovin tehokas vaikuttaja, useimmiten ei vaikuttaja lainkaan. Turha kuvitella. Vaikuttamiseen liittyy nykymaailmassa julkisuuteen uskaltautuminen, itsensä kakistelematon likoon laittaminen. Armoton laki nykymediassa on se, ettei julkisuuteen pääse, ellei omalla sanottavalla tai tekemisellä ole myös ...
- Yhteisölähtöinen kotoutuminen seurakunnissa

Mitä on yhteisölähtöinen kotoutuminen? Mitä kuuluu yhteisölähtöistä kotoutumista edistävälle hankkeelle? Kirkkohallituksen hanketyöntekijä Henriikka Saine avaa sekä käsitettä että itse hankkeen tämänhetkistä tilannetta.
Yhteisölähtöisessä kotoutumisessa vastuu pakolaisen kotoutumisen edistämisestä jakautuu paikallisten yhteisöiden sekä julkisen sektorin välille. Kotoutumista tulee käsitellä monimuotoisena kaksipuolisena prosessina, jossa yksilöt jakavat omaa kulttuuriaan sekä sosiaalisia verkostoja vastavuoroisesti.
Yhteisölähtöinen kotoutuminen maailmalla
Tunnetuimpia yhteisölähtöisen kotoutumisen malleja on ...
- Hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita?

Kesän varsin kuohuvassa mediameressä pulpahti pintaan yksi kiintoisa kirjoitus jo pidempään vahvistuneesta ilmiöstä ja ajattelutavasta. Tuon näkemyksen mukaan myönteisellä itsepuheella ja asenteella ihminen saa ”universumin” palvelemaan itseään. Ajattelussa haluamispuhe kohdistetaan konkreettisiin asioihin, esimerkiksi uuteen työpaikkaan tai tonnin parempaan palkkaan. Tätä ajattelutapaa on kutsuttu mm. ”manifestoinniksi” ja ”vetovoiman laiksi”. Ajattelu ilmentää toisaalta uushenkisyyttä toisaalta ihmiskäsitystä, jossa ...
- Diakonian teologian tulkinta 2020-luvun kontekstissa

Eurooppalaisen diakonian konteksti. Nyt.
Eurooppalainen hyvinvointi yhteiskunta on nykyisellään haastettuna esimerkiksi koronapandemian jälkihuollon ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä. Euroopassa on useita maita, joissa ymmärrystä demokratiasta voidaan luonnehtia kyseenalaisena. Maailman laajuisesti voidaan nähdä, kuinka ymmärrys demokratiasta kärsii laskevaa trendiä ja kymmenissä maissa ihmiset kokevat ilmaisun vapauden kaventuneen.
Tällaiset teemat nousivat esiin Helsingissä pidetyn Eurodiaconia -konferenssin paneelissa, joka ...
- Menimme metsään – luonto osana diakoniatyön arkea

Luonto ja luonnossa liikkuminen kuuluu osaksi diakoniaa, mutta useimmiten se on läsnä lähinnä vain erilaisissa teemapäivissä, tapahtumissa tai leireillä. On luontopolkua ja -rastia, ulkoilua ja touhua pihapelien ym. äärellä. Mutta voisiko luonto olla enemmän osana sitä kaikkea mitä diakoniassa arkisemmin tehdään?
Joitakin vuosia sitten sain yhdeltä Nokian seurakunnan diakoniatyön vertaistukiryhmäläiseltä toiveen, että voisimmeko lähteä kyseisen ryhmän ...
- Diakoninen ryhmätoiminta toisen asteen opiskelijoiden tukena

Ryhmätoiminnan lähtökohdat
Lohjan seurakunnan diakoniatyö toteutti keväällä 2023 toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyttä ja elämänhallinnan taitoja edistävän ryhmätoiminnan. Toiminnan tavoitteena oli lievittää nuorten kokemaan yksinäisyyttä sekä edistää elämänhallintaa. Tarkoituksena oli dialogisen ja psykoedukatiivisen ryhmätoiminnan avulla tukea nuorten mielenterveyttä ja sosiaalisia suhteita. Kohderyhmänä olivat toisen asteen oppilaitos Luksian asuntolassa asuvat nuoret. Ryhmätoimintaa rahoitettiin Lohjan seurakunnalle osoitetulla testamenttilahjoituksella. Toteutin ...
- Visiona vahvasti välittävä Suomi

Hallitusohjelma, Vahva ja välittävä Suomi, valmistui pitkällisen väännön tuloksena ja herätti jo ennen julkistamistaan kovaa kritiikkiä. Näyttää siltä, että perustuslakia vasten koetellaan tälläkin kertaa useampia suunniteltuja toimia. Ei ole myöskään varmaa, että suunniteltujen toimenpiteiden yhteisvaikutus tuottaisi esimerkiksi tavoiteltua taloudellista säästöä.
Aiemmat savotat ovat opettaneet, että laadukkaaseen ja kattavaan vaikutusarviointiin kannattaa panostaa varhain. On tarpeen ymmärtää paremmin myös ...
- Strategia purkaa hierarkiat, mutta ohjaa diakoniaa

”Työalat ovat pohjoismaisen rikkaan kirkon pahin synti”. Näin minulle on kerrottu erään pohjoismaisen piispan todenneen. Ja usein olen elänyt tätä lausetta kirkon työssä todeksi.
Saara Huhanantti ottaa uusimmassa diakonityötä käsittelevässä teoksessa Diakonia. Nyt. esille työalojen siiloutumisen ongelman erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta. Hän kysyy varsin oikeutetusti työalajohtajien ja kirkkoherran vallan ja vastuun työnjaosta. Miten kirkkoherran johtaminen näkyy ...
- Mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen tuo monimuotoisia mahdollisuuksia

Viime keväänä julkaistussa, Saara Huhanantin ja Veera Walleniuksen toimittamassa ”Diakonia. Nyt. Näkökulmia vaikuttavaan auttamistyöhön” -kirjassa käsitellään muun muassa tulevaisuuden haasteita sote-uudistuksen tuoman muutoksen ja kirkossa toteutettavan johtamisen näkökulmasta.
Perinteisesti seurakunnat ovat kattaneet rakenteeltaan samanlaisen alueen kuin kunnat. Sote-uudistuksen myötä erilaiset kumppanuudet ja palvelujärjestelmät pitää rakentaa uudestaan. Toistaiseksi kirkolla ei ole neuvottelutahoa, joka vertautuisi hallinnollisesti suoraan sote-alueisiin. ...