Kirjat

  • “Onko yksinäisellä väliä?”
    DIAKONIAN JA KASVATUKSEN TUTKIMUKSEN PÄIVÄ 2019 pe 15.11.2019 klo 9.30–15.30 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kyläsaarenkuja 2, Helsinki, tila 222 9.30 Avaussanat, Diakonian tutkimuksen seuran puheenjohtaja Esko Ryökäs sekä Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran puheenjohtaja Pekka Launonen 9.45 Kohtaamattomuuden kivusta muutoksen mahdollisuuteen, Opetusneuvos, kasvatuspsykologian apulaisprofessori (vv.) Niina Junttila 10.30 Ongelmalähiöitä vai yhteisöllisiä kyliä? Ulkopuolisten oletukset ja asukkaiden kokemukset vuokratalovaltaisista lähiöistä, VTT, sosiologi Lotta ...
  • Rukoileva ja vaikuttava kirkko?
    Piispat julkaisivat hiljan pienen kirjasen nimeltään Rukouksen kaipuu – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen puheenvuoro 2023. Kehottavatko ja keskittyvätkö piispat vain rukoilemaan, kun maailma ympärillä palaa? Piispainkirjeessä tahdotaan nähdä rukous todellisuuspaon sijaan suuntautumisena ulospäin: ”Rukous ei ole todellisuudesta pakenemista vaan maailman katsomista rehellisesti. Syventyvä rukous muuttuu käytännölliseksi: se suuntautuu ulos omasta minästä, kohti toisia ihmisiä, luomakuntaa ja maailmaa. ...
  • Vapaaehtoiset tukevat naisten kotoutumista
    Suomen kielen harjoittelu, yhteyden luominen maahanmuuttajanaisten ja kantasuomalaisten välillä, arjen kulttuuri- ja uskontodialogi. Huoli rasismista ja halu toimia sen vähentämiseksi. Muun muassa tällaisia asioita nousi esiin, kun haastattelin Kotoa Kotiin -hankkeessa toimineita vapaaehtoisia uskontotieteen maisterintutkielmaani varten. Tavoitteenani oli selvittää vapaaehtoisten näkemyksiä: miten vapaaehtoistoiminta voi tukea maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja vuorovaikutusta eri kulttuuri- ja uskontoryhmien välillä. Kotoa Kotiin ...
  • Hallituksen suunnitelmat herättävät kritiikkiä
    Kirkkohallitus on kritisoinut pääministeri Orpon hallituksen lakiesityksiä. Myös tapaa, jolla lausuntojen laatimiseen ei anneta riittävästi aikaa, on laajalti ihmetelty. Kyseinen toiminta ei viesti sen enempää huolellisesta lainvalmistelusta kuin aidosta pyrkimyksestä vuoropuheluun yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Näyttää siltä, että hallitus heikentää toimillaan jo entuudestaan heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Meillä kirkkona on oikeus – ja myös velvollisuus – ...
  • Diakoniatyössä voitaisiin käyttää paljon enemmän kokemusasiantuntijoita
    Diakonia. Nyt. Näkökulmia vaikuttavaan auttamistyöhön -kirjassa pohditaan diakonian ja vaikuttamisen sekä auttamisen ja autetuksi tulemisen suhdetta. Kirjan toisen toimittajan, Veera Walleniuksen Diakonia kansalaisvaikuttamisen tukena -artikkelissa todetaan, että perinteisesti diakoniatyö on nähty karitatiivisena auttamistyönä. Poliittista vaikuttamista on vältelty, mutta historian saatossa olisi ollut mahdollista valita myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen linja. Artikkelin mukaan diakoniatyössä vaikuttamisen on nähty toteutuvan ...
  • Eespäin väki voimakas!
    Diakonia ei julkisuudessa näy ei kuulu. Jossain se luuraa, jotain se tekee, mutta mitä ja missä. Näkymätön ja kuulumaton vaikuttaja ei ole kovin tehokas vaikuttaja, useimmiten ei vaikuttaja lainkaan. Turha kuvitella.  Vaikuttamiseen liittyy nykymaailmassa julkisuuteen uskaltautuminen, itsensä kakistelematon likoon laittaminen. Armoton laki nykymediassa on se, ettei julkisuuteen pääse, ellei omalla sanottavalla tai tekemisellä ole myös ...
  • Yhteisölähtöinen kotoutuminen seurakunnissa
    Mitä on yhteisölähtöinen kotoutuminen? Mitä kuuluu yhteisölähtöistä kotoutumista edistävälle hankkeelle? Kirkkohallituksen hanketyöntekijä Henriikka Saine avaa sekä käsitettä että itse hankkeen tämänhetkistä tilannetta. Yhteisölähtöisessä kotoutumisessa vastuu pakolaisen kotoutumisen edistämisestä jakautuu paikallisten yhteisöiden sekä julkisen sektorin välille. Kotoutumista tulee käsitellä monimuotoisena kaksipuolisena prosessina, jossa yksilöt jakavat omaa kulttuuriaan sekä sosiaalisia verkostoja vastavuoroisesti. Yhteisölähtöinen kotoutuminen maailmalla Tunnetuimpia yhteisölähtöisen kotoutumisen malleja on ...
  • Hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita?
    Kesän varsin kuohuvassa mediameressä pulpahti pintaan yksi kiintoisa kirjoitus jo pidempään vahvistuneesta ilmiöstä ja ajattelutavasta. Tuon näkemyksen mukaan myönteisellä itsepuheella ja asenteella ihminen saa ”universumin” palvelemaan itseään. Ajattelussa haluamispuhe kohdistetaan konkreettisiin asioihin, esimerkiksi uuteen työpaikkaan tai tonnin parempaan palkkaan. Tätä ajattelutapaa on kutsuttu mm. ”manifestoinniksi” ja ”vetovoiman laiksi”. Ajattelu ilmentää toisaalta uushenkisyyttä toisaalta ihmiskäsitystä, jossa ...
  • Diakonian teologian tulkinta 2020-luvun kontekstissa
    Eurooppalaisen diakonian konteksti. Nyt. Eurooppalainen hyvinvointi yhteiskunta on nykyisellään haastettuna esimerkiksi koronapandemian jälkihuollon ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä. Euroopassa on useita maita, joissa ymmärrystä demokratiasta voidaan luonnehtia kyseenalaisena. Maailman laajuisesti voidaan nähdä, kuinka ymmärrys demokratiasta kärsii laskevaa trendiä ja kymmenissä maissa ihmiset kokevat ilmaisun vapauden kaventuneen. Tällaiset teemat nousivat esiin Helsingissä pidetyn Eurodiaconia -konferenssin paneelissa, joka ...
  • Menimme metsään – luonto osana diakoniatyön arkea
    Luonto ja luonnossa liikkuminen kuuluu osaksi diakoniaa, mutta useimmiten se on läsnä lähinnä vain erilaisissa teemapäivissä, tapahtumissa tai leireillä. On luontopolkua ja -rastia, ulkoilua ja touhua pihapelien ym. äärellä. Mutta voisiko luonto olla enemmän osana sitä kaikkea mitä diakoniassa arkisemmin tehdään? Joitakin vuosia sitten sain yhdeltä Nokian seurakunnan diakoniatyön vertaistukiryhmäläiseltä toiveen, että voisimmeko lähteä kyseisen ryhmän ...
  • Diakoninen ryhmätoiminta toisen asteen opiskelijoiden tukena
    Ryhmätoiminnan lähtökohdat Lohjan seurakunnan diakoniatyö toteutti keväällä 2023 toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyttä ja elämänhallinnan taitoja edistävän ryhmätoiminnan. Toiminnan tavoitteena oli lievittää nuorten kokemaan yksinäisyyttä sekä edistää elämänhallintaa. Tarkoituksena oli dialogisen ja psykoedukatiivisen ryhmätoiminnan avulla tukea nuorten mielenterveyttä ja sosiaalisia suhteita. Kohderyhmänä olivat toisen asteen oppilaitos Luksian asuntolassa asuvat nuoret. Ryhmätoimintaa rahoitettiin Lohjan seurakunnalle osoitetulla testamenttilahjoituksella. Toteutin ...