Kehittämistä ja tutkimista – tietoa, intoa ja sovellettavuutta opinnäytetöistä!

Ylös yhteen nostettuja käsiä tsemppiviestillä Me tehtiin se!

Diakin AMK-tutkinnon opinnäytetyöprosessi on 15 opintopisteen laajuinen. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä tilaajan tai yhteistyökumppanin kanssa. Tähän katsaukseen on valittu kiitettävän arvioinnin saaneita opinnäytetöitä, joiden aihe liittyy suoraan tai välillisesti diakoniatyön toimintaympäristöön. Lisää töitä löydät opinnäytetöiden avoimesta kokoelmasta www.theseus.fi.

Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tehdään tutkimus- tai kehittämispainotteisina ja vain harvoin yksilötyönä. Pari- tai tiimityö lisää tiimityöskentelytaitoja, mahdollistaa työnjakoa ja yhteistä pohdintaa. Tärkeää on moniammatillisuuden ja monialaisuuden hyödyntäminen. Tässä esiteltävistä opinnäytetöistä moni on tehty moniammatillisissa tiimeissä, joiden jäsenet tulivat seuraavista koulutuksista:
sosionomi (AMK); sosionomi (AMK), kirkon diakoniatyö; sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö sekä avoin AMK. Mukana listauksessa on myös yksi sairaanhoitaja (YAMK) – tutkinnon opinnäytetyö.

OMAISHOITAJUUS

Diakonisen päiväryhmätoiminnan merkitys ja ikääntyneiden omaishoitajien tuen tarpeet

Oskari Jurvanen & Satu Liukkonen & Anne Tarvainen (2022)

Tutkimuksessa tuotettiin tietoa diakonisen omaishoitotyön kehittämiseen.  Päivätoimintaryhmä oli onnistunut tuottamaan omaishoitoperheille laadukasta palvelua. Omaishoitajille oli pystytty mahdollistamaan säännöllinen vapaa-aika, joka tuki heidän jaksamistaan ja hyvinvointiaan. Omaishoitajien haasteita olivat epätietoisuus etuuksista ja palveluista, vapaa-ajan vähyys ja vaikeudet sijaishoidon hyödyntämisessä. Päiväryhmätoimintaa toivottiin useammin kuin kerran viikossa. Toiveissa oli omaishoitajien oma vertaistukiryhmä sekä ulkoiluapua omaishoidettavalle.

Vertaistuki omaishoitajien arjessa jaksamisen tukena Oulun seudulla

Nanna Kääriä & Susanna Sundvik (2022)

Omaishoitajien arjessa jaksamista tukemaan tuotettiin materiaali vertaistukiryhmänohjaajan avuksi.  Ommaiskahvilassa kohdataan –materiaalissa on käytetty luovina menetelminä valokuvia, musiikkia sekä kirjoittamista. Materiaali sisältää myös tietoa omaishoitajien arkea tukevista palveluista. Materiaalia testattiin etävertaistukiryhmässä. Saadun arvioinnin perusteella materiaalilla oli positiivinen vaikutus omaishoitajien jaksamiselle, vaikka omaishoitajien puutteelliset digitaidot vaikuttivat etätoiminnan sujuvuuteen. Omaishoitajien digitaitoja tuleekin kehittää. Omaishoitosuhteita tulee selvittää ja saattaa palveluiden sekä tukien piiriin.

DIAKONIATYÖ YHTEISTYÖKUMPPANINA

DIAKONIATYÖN KUMPPANUUS LAPSIPERHEIDEN TUETUILLA LOMILLA

Saara Garaisi (2021)

Opinnäytetyössä tuotettiin tietoa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:lle (MTLH) Kuopion Alavan seurakunnan sekä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa tehtävästä yhteistyöstä lapsiperheiden tuetuilla lomilla. Yhteistyö koettiin erittäin tärkeäksi. Diakoniatyöntekijät toivoivat tulevaisuudessa lisää työaikaa ja resursseja tuettuihin lomiin ja MTLH toivoi seurakuntayhteistyön laajentamista myös uusiin seurakuntiin. Seurakunta nähtiin merkityksellisenä etsivän työn tekemisessä avun kohdentumisessa niitä tarvitseville perheiille. Tuetut lomat olivat lapsiperheille erittäin merkityksellisiä ja perheet tarvitsivat diakoniatyöntekijöiden monimuotoista tukea koko lomaprosessin ajan.

MATERIAALIT JA OPPAAT

Avoimin mielin, ammattilainen! podcast monisuhteisen asiakkaan kohtaamisesta

Minttu Pekkarinen & Essi Pelto (2022, Diakonian tutkimuksen seuran Sivellin-opinnäytetyöpalkinnon kunniamaininta 2022)

Perheiden ja suhdemuotojen moninaisuus näkyy yhä selkeämmin ihmisläheisillä aloilla sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Opinnäytetyö pureutuu monisuhteisten asiakkaiden sensitiiviseen palveluun sosiaali- ja kirkon aloilla. Noin puolen tunnin mittaisten podcastien jaksoissa keskustellaan monisuhteisuuden perusasioista sekä monisuhteisen asiakkaan sensitiivisestä kohtaamisesta ja monisuhteisuudesta kirkollisesta näkökulmasta. Monisuhteisten asiakasryhmän näkyvyyden lisääminen ja perustietouden jakaminen aiheesta koettiin tarpeelliseksi. Podcast osoittautui innostavaksi viestintäkeinoksi myös ammatillisen informaation jakamiseen. Podcast-jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssä.

Pyhä lähelläsi – materiaalipaketti ikäihmisten pyhäkouluun

Annu Kivilompolo & Stiina Leino (2021)

Ikäihmisten pyhäkouluun tuotettu materiaalipaketti koostuu kymmenestä itsenäisestä pyhäkoulukerrasta.
Kehittämisprosessiin sisältyi suunnittelu, teoriatietoon paneutuminen, materiaalipaketin kokoaminen ja arviointi sekä reflektointi. Kehittämisprosessin menetelminä käytettiin havainnointia, aivoriiheä, pilotointia ja palautekyselyä. Materiaalipakettiin valittiin erilaisia ikäihmisten toimintakykyä ylläpitäviä ja hengellistä elämää hoitavia menetelmiä.

Selkokielisiä hartausvideoita kehitysvammaisille: yhteistyössä Länsi-Porin seurakunnan kanssa

Pauliina Seppä & Fanni Toiviainen, Fanni (2022)

Yhteistyökumppanin materiaalitarpeeseen vastattiin suunnittelemalla ja toteuttamalla saavutettavia selkokielisiä hartausvideoita kehitysvammaisille. Videot tekstitettiin ja niissä käytettiin tukiviittomia saavutettavuuden vahvistamiseksi. Videomateriaalia pystytään hyödyntämään myös etäyhteyksin. Videoiden käsikirjoitukset löytyvät opinnäytetyön raportin liitteistä. Valmis materiaali helpottaa seurakunnan työntekijöiden työtä ja madaltaa yhteistyön kynnystä.

Diakonia – apua ja tukea: opas diakonian talousohjaukseen

Johanna Pietiläinen & Sanna Ormiskangas (2022)

Kehitetyn talousohjausoppaan tarkoituksena on tuoda selkeästi ja kunnioittavasti esille seurakunnan, yhteiskunnan ja kolmannen sektorin tukimuotoja talousvaikeuksissa olevan asiakkaan elämänlaadun parantamiseksi. Oppaassa annetaan myös vinkkejä pienillä tuloilla selviytymiseen. Opasta voidaan hyödyntää diakoniatyöntekijän ja asiakkaan tapaamisessa ja sen sisältöön voi palata myös kotona. Opas sisältää lisäksi osallistavia tehtäviä, joilla kartoitetaan asiakkaan elämäntilannetta ja pyritään parantamaan asiakkaan tulevaisuusorientoituneisuutta. Opasta voidaan käyttää myös diakoniaopiskelijoiden perehdytyksessä.

Osto-osoituksista hävikkiruokajakoon: Opas Pitäjänmäen seurakunnan ruoka-apumallista seurakunnille

Anu Kiiskinen & Susanna Mäkinen (2022)

Opinnäytetyössä dokumentoitiin seurakunnan ruoka-apumallin muutos mallin aktiivisina kehittämisvuosina 2018–2021. Näin ruoka-apumalli voisi hyödyttää muita seurakuntia oman ruoka-avun kehittämisessä. Oppaassa listataan huomioitavia asioita, kun ruoka-apua halutaan muuttaa elintarvikkeiden jaoksi.  Hävikkiruokaa hyödyntämällä on saatu laskettua avustusten kustannuksia roimasti. Elintarvikkeisiin myönnettyjen osto-osoitusten määrä on pienentynyt runsaasti. Ruoka-apumallista on hyötyä, kun seurakuntien taloudellinen tilanne huonontuu avuntarpeen kuitenkaan pienentymättä.

YHTEISÖLLISYYS JA VOIMAVARATOIMINTA

Yhteisöllisyys avainasemassa: vapaaehtoistoiminta yhteisöllisyyttä luomassa Turun Mikaelinseurakunnassa

Marion Routti (2022)

Opinnäytetyössä tutkittiin yhteisöllisyyden kokemuksen syntymistä vapaaehtoistoiminnassa, osallisuutta toiminnan suunnittelussa ja hengellisyyden merkitystä toiminnassa. Tulosten mukaan yhteisöllisyyden kokemus syntyy yhdessä tekemisestä sekä jaetusta tavoitteesta ja arvoista. Tehtäviä pidettiin pääosin kiinnostusta ja osaamista vastaavina. Hengellisyyden merkitys vaihteli. Työntekijöiden yhteydenpito koettiin sopivaksi. Työntekijöiltä toivottiin vahvempaa puuttumista toiminnassa esiin nouseviin ristiriitatilanteisiin. Kehittämistarpeeksi nousi myös pienryhmiä koskeva tiedotus.

Yhteisöllisyys Matteuksen kirkon Varustamossa: messussa kävijöiden ajatuksia yhteisöllisyydestä

Tuohino, Henrik (2022)

Matalankynnyksen diakoniakeskuksen perjantaimessuissa käyneiden ajatuksia selvitettiin liittyen yhteisöllisyyttä edistäviin ja estäviin tekijöihin. Kävijöiden kuuleminen ehkäisee työntekijäpainotteista suunnittelua ja auttaa huomioimaan tekijöitä, jotka voivat auttaa heidän kiinnittymistänsä seurakunnan toimintaan. Yhteisöllisyyttä estäviksi tekijöiksi osoittautuivat kohtaamattomuus, uusiin ihmisiin tutustumattomuus, ohjatun kirkkokahvihetken puuttuminen ja osallisuuden toteutumattomuus. Yhteisöllisyyden tunnetta edisti samanhenkisyys muiden kävijöiden kanssa, kohtaaminen työntekijöiden kanssa, ehtoollinen ja yhteys Jumalaan.

Kuntouttava työtoiminta osana seurakunnan toimintaa. Voimavararyhmä-konseptin käynnistäminen Malmin Varustamolla

Haukijärvi, Tiina (2022, YAMK)

Kirkon kontekstissa toteutuvaa kuntouttavaa työtoimintaa kehitettiin voimavaralähtöisen ryhmätoiminnan kautta. Kumppanuuslähtöinen kehittämishanke toteutui yhteistyössä kolmen toimijan kesken. Kehittämishankkeessa toteutettiin Voimavararyhmän ohjaajakoulutus diakoniatyöntekijöille, käynnistettiin pilottiryhmä ja mallinnettiin ryhmän käynnistämisprosessi. Kokemusasiantuntijan toimiminen ryhmän toisena ohjaajana syvensi ja vahvisti ryhmän keskinäistä työskentelyä. Ryhmään sitoutuneille pilotti oli hyvä kokemus ja seurakunta toiminnan toteuttajana koettiin positiivisena ja luottamusta herättävänä. Mallinnuksen avulla seurakunnilla on mahdollisuus käynnistää Voimavararyhmä omalla paikkakunnallaan.

Onko sinun työyhteisössäsi tarjolla hyvä aihe, tutkimisen tarve tai kehittämistehtävä?
Ota yhteyttä ilona.kontinen(a)diak.fi.

Ilona Kontinen

Kirkon alan lehtori

Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK

Kuva: “We did it!”. DIAK viestintä.