Marraskuun lopulla 2019 järjestettiin Eurodiaconian verkostotapaaminen ”Extreme Destitution Network Meeting”Utrechtissa, missä paneuduttiin ylivelkaantuneiden tilanteeseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja köyhyyteen. Päivien aikana kuulimme erityisesti hollantilaisista innovaatioista ylivelkaantuneiden auttamistyössä. Yhteisessä keskustelussa luotiin ylivelkaantumisen tilannekuvaa sekä jaettiin hyväksi koettuja auttamiskeinoja osallistujamaissa. Keskustelua käytiin myös ihmisarvon ja itsetunnon kohentamisen merkityksestä auttamistyöstä sekä mahdollisuudesta kantaa vastuuta omasta elämästään.
Eurodiaconian seminaarissa oli osallistujia Hollannin ja Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Tsekistä, Ukrainasta ja Belgiasta. Seminaarin järjestelyistä vastasi Hollannin protestanttinen kirkko ja erityisesti Kerk in Actie, joka rakentaa ammattilaisten verkostoja kirkkojen välille sekä auttaa ideoiden jakamisessa ja yhteyden rakentamisessa. Päivien aikana kuulimme sekä hollantilaisten toimijoiden että kansainvälisiä verkostoja luovan Finance Watch:n puheenvuoroja.
Ylivelkaantuminen Suomessa
Verkostotapaaminen oli suomalaisittainkin ajankohtainen, sillä meillä on laskettu olevan vuonna 2019 kaikkien aikojen suurin määrä maksuhäiriömerkintöisiä henkilöitä. Tänä vuonna heitä on yhteensä 385 000 ja määrä on kasvanut viime vuodesta 4 000 henkilöllä. Tilastot kertovat, että valtaosa merkinnöistä tulee kulutusluottojen maksuhäiriöistä. Suomalaisilla kotitalouksilla on Suomen Pankin tilastojen mukaan kulutusluottoja 22,6 miljardia euroa ja määrä on kasvanut viime vuodesta 6 %:lla. Kaikilla ei luonnollisesti ole ongelmia luottojen maksuissa, mutta varmasti myös ongelmallisten tilanteiden määrä on kasvanut, sillä suomalaisista 890 000 henkilöä elää köyhyysrajan alapuolella.
Kirkolla on tärkeä tehtävä ylivelkaantuneiden auttamisessa Suomessa. Jokaisessa seurakunnassa on diakoniatyöntekijä ja he kohtaavat kasvokkain myös velkaongelmista kärsiviä ihmisiä. Diakoniatyöntekijä voi olla tuomassa kaoottiseen tilanteeseen toivoa ja auttaa velkojen järjestelyssä ja etenkin oikean auttamistahon löytämisessä. Yhteistyöllä sosiaalitoimen sekä talous- ja velkaneuvonnan kanssa voidaan etsiä sovitteluratkaisua, jonka avulla saadaan velat hoitoon joko velkajärjestelyn, järjestelylainan tai sosiaalisen luoton avulla. Velkojien kanssa voidaan myös neuvotella ja sovitella ratkaisua, johon voidaan hakea kertaluonteista avustusta Kirkon Diakoniarahastosta. Suomessa Takuusäätiöllä on myös merkittävä rooli neuvontatyössä, järjestelylainojen takaajana sekä pienluottojen antajana.
Pikavippiongelmien nykytilanne
Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi syksyllä 2019 selvityksen Pikavippiongelmien laatu ja laajuus. Järvelän, Raijaksen ja Saastamoisen tekemässä tutkimuksessa kerrotaan laajasti Suomen luottomarkkinoiden lähihistoriasta sekä velkaongelmien helpottamiseksi kehitetystä lainsäädännöstä. Julkaisussa analysoitiin Takuusäätiön takaushakemusasiakkaista koottua aineistoa vuosilta 2013 – 2018 ja Peliklinikan avohoidon asiakkaista koottua aineistoa 2011 – 2018. Lisäksi tehtiin asiantuntijahaastatteluja työssään pikavippiongelmia kohtaaville oikeusaputoimistojen sekä Takuusäätiön talous- ja velkaneuvojille. Tutkimuksen yhteenvetona esitetään huoli neuvontatyön riittämättömyydestä ja kaivataan lisää työkaluja pikavippiongelmien nopeiksi ratkaisuiksi, jollaisena esimerkiksi sosiaalinen luototus on toimiva esimerkki. Neuvontatyön riittävyys olisi tärkeää alkuvaiheen kaaoksen rauhoittamisessa sekä velkatilanteen kokonaisuuden hahmottamisessa. Näin myös velkakierrettä voitaisiin katkaista riittävän ajoissa, sillä tyypillistä on, että pikavippejä maksetaan usein uusilla luotoilla ja pääoma ei näin lyhene.
Haastatellut asiantuntijat halusivat myös muistuttaa, että pikavippi ei useinkaan ole vain yksittäisen ihmisen ongelma, vaan siihen kytkeytyy monia ihmisiä hänen perheestään ja lähipiiristään. Velkaantuminen aiheuttaa taloushuolien lisäksi usein myös stressiä, unettomuutta sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia, joilla on merkittävä vaikutus työkyvylle ja elämänhallinnalle ylipäätään. Nähtäväksi myös jää, auttaako perustettavaksi suunniteltu positiivinen luottorekisteri pikavippiongelmissa.
kuva: https://www.finance-watch.org/wp-content/uploads/sites/28/
2019/06/Finance-Watch_Annual-Report-2019_web.pdf
Velkaantuneiden auttamisessa uusia innovaatioita ja tuttuja menetelmiä
Verkostokokouksen alussa kuulimme hollantilaisen NVVK:n johtavan politiikka-asiantuntijan ja ECDN:n (European Consumer Debt Network) jäsenen puheenvuoron. NVVK on vastuullinen ja voittoa tuottamaton järjestö, joka auttaa ylivelkaantuneita sosiaalisten luottojen ja neuvonnan avulla. Sen jäsenenä ja rahoittajana on julkisia toimijoita, yksityisiä yrityksiä ja julkisia pankkeja. NVVK velkaneuvojat tapaavat n 250 000 ylivelkaantunutta ihmistä vuosittain. Heillä on tärkeä rooli velkaantuneiden auttamisessa järjestelylainoja tarjoamalla. Vastaavanlaista palvelua Suomessa tarjoaa Takuusäätiö, mutta toiminnalle, jossa olisi mukana myös yksityisiä rahoittajia, on varmasti Suomessakin tilaa. (http://jaarverslag.nvvk.eu/2018/index.html)
Toisen pääpuheenvuoron käytti Finance Watch:n vanhempi tutkija. Finance Watch:n mottona on muokata eurooppalaista taloutta palvelemaan yhteiskuntaa kestävän talouden avulla. Organisaation tavoitteena on luoda yhteistyöverkostoja eri maiden välille siten, että he voivat oppia toistensa hyvistä käytännöistä. Vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa oli selvitetty velkaantumisen ja velanperinnän tilannetta Euroopassa. Siinä todettiin muun muassa, että Eurooppa on talouden ohjausmenetelmissä vielä kovin jakautunut. Yhtenäisiä valvontatyökaluja ei ole, joten lainoittajien ja velanperinnän ongelmiin on vaikea puuttua. Tutkimuksessa havaittiin, että velkojen perintä on Euroopassa aggressiivista, eikä perustu laillisiin vaatimuksiin velkojen takaisinmaksussa. Velkojat voivat valehdella uhkaavilla oikeustoimilla tai omaisuuden takavarikoinnilla. Yhteydenotoilla voidaan häiritä velallisia ja puhelinkeskusteluissa käyttää aggressiivista kieltä. Huonosti oikeutensa tunteva velallinen voi siis olla helposti johdateltavissa lisävelan ottamiseen saamiensa uhkauksien pelossa. Finance Watch:ssa ajatellaan, että jos lainaa pitää ottaa, sitä pitäisi olla tarjolla kaikille pienillä kustannuksilla ja turvallisesti (https://www.finance-watch.org/)
Vapaaehtoiset auttajat velkaantuneiden tukena data-analyysiä hyödyntäen
Hollannissa joka viidennellä kotitaloudella on talousongelmia, mutta niistä ei puhuta. SchuldHulpMaatje (DebtHelpBuddy) yrittää tavoittaa ihmisiä, joilla velkaantuminen ja siihen liittyvät ongelmat ovat vielä alkuvaiheessa. Apua tarjotaan netissä ja työtä tekevät koulutetut vapaaehtoiset. Yhteisön tavoitteena on tarjota apua elämänmuutoksen ja taloudenhallinnan aikaansaamiseksi. SchuldHulpMaatje on tutkinut velkaantuneiden profiileja ja tehnyt data-analyysia heidän taloustavoistaan. Näiden 10 profiilin avulla he pyrkivät tunnistamaan ongelmiin ajautuvat ihmiset, sillä paras tapa auttaa velkaantumisessa on heidän missionsa mukaan ennaltaehkäisevä toiminta. Vapaaehtoisten kolmipäiväisessä koulutuksessa käydään ensin läpi, millaiseen kuluttajaprofiiliin vapaaehtoinen kuuluu. Vapaaehtoisia koulutetaan muuttamaan ajatteluaan, että he voisivat tehdä elämänsuunnitelmaa autettavalle. Sen sijaan on toimittava valmentajana ja autettava ihmistä itse muuttamaan elämäänsä. Asiakkuus muutosohjelmassa kestää yleensä 3 vuotta.
SchuldHulpMaatj -yhteisö hyödyntää data-analyysia siihen, että ihmiset saavat paremmin apua toisin kuin mainostajat, jotka haluavat saada ihmiset ostamaan lisää. Asiakkaiden tavoittaminen tapahtuu nettisivujen kautta. Pankit ohjaavat nettisivuille (Geldfit.nl), jos taloudenhoidon ongelmia alkaa esiintyä. Yhteisöllä on oma palvelu nuorille, mikä on profiloitu siten, että se näyttää sivustoilta, joita tämä käyttäjäryhmä muutenkin käyttää (https://moneyfit.nl/). Suomessa vastaavanlaista palvelua toteuttaa Takuusäätiö sivustollaan penno.fi. Yhteisö on valjastanut mittavasti ihmisten käyttäytymisestä saatavilla olevan datan velkaantuneiden auttamisen hyödyksi. Aineistosta tutkitaan myös sitä, miltä kadulta hakeudutaan avun piiriin paperimainosten avulla ja kuinka monta katselukertaa tarvitaan ennen kuin apua haetaan. Tieto on saatavilla koko maasta postinumeroalueittain. Kun velkaantumisen profiilia peilataan sosiaalisiin ongelmiin, niin suurimpana riskitekijänä näkyy yksinäisyys. (https://schuldhulpmaatje.nl/, ks. myös https://uitdeschulden.nu/)
Yhteisöllistä toimintaa nuorella asuinalueella
Työpajassa kuultiin myös Lelystadin kaupungissa tehtävästä yhteisöhankkeesta. IDO on toiminut 30 vuotta ja se on Lelystadin kaupungin kirkkojen diakoninen organisaatio. Lelystadin kaupunki on nuori ja sinne muutti paljon ihmisiä, joilla ei ollut varaa asua Amsterdamissa. Koska kaupungin kirkot eivät nähneet toiminnassaan köyhiä, joita alueella tiedettiin olevan paljon, ne rupesivat toimimaan yhdessä. Aluksi perustettiin olohuoneita, joissa syötiin yhdessä.
Nykyisin IDO:lla on kaksi yhteisötaloa, ruokailuja, ruokakauppa, kirpputoreja ja neuvontapisteitä. Toimintaa rahoittavat kirkot 6%:lla, 23% tulee lahjoituksista ja 70 % kuluista maksaa kunta. Toiminnasta ja kaupoissa peritään pientä maksua, jotta osallistujat voisivat osallistua ilman nöyryytystä. Hinnat ovat kuitenkin halpoja, eikä niistä tehdä kynnystä toimintaan osallistumiselle. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa asukkaiden itseluottamusta sekä luoda paikka, jonne kuuluu, tulee nähdyksi ja kuulluksi. Yhteinen keittiö ja seurakuntien yhteisöllinen toiminta on hyvä suomalainen versio tällaisesta toiminnasta, mutta Lelystadin kaupungissa on viety toimintaa laajasti koko kaupungin alueelle ja kaikkien asukkaiden käyttöön. (https://www.ido-lelystad.nl/)
Vierailu Pauluskerk-diakoniakeskuksessa
Työpajan yhteydessä tehtiin vielä vierailu Rotterdamin Pauluskerkissä, joka on diakoninen keskus suuressa satamakaupungissa. Pauluskerkin tarkoitus on auttaa kodittomia, riippuvuuksista tai mielenterveysongelmista kärsiviä sekä ihmisiä, joilla ei ole oleskelulupaa, ovat työttömiä tai elämänhallinnan taidot ovat vielä puutteelliset. Pauluskerkin toiveena on tehdä Rotterdamista lämmin kaupunki kaikille ja se tekee vaikuttamistyötä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus nukkumapaikkaan, hygieniaan ja ruokailuun (BBB=Bed, Bath ja Bread).
Toiminnan alkuvaiheessa 40 vuotta sitten käyttäjät olivat pääosin hollantilaisia heroinisteja, sitten paperittomia turvapaikanhakijoita ja nykyisin yhä enemmän itäeurooppalaisia työläisiä, joiden työsuhde päättynyt, mutta paluuta kotimaahan ei ole. Diakoniayhteisö ajattelee, että kaiken perusta on vastuun kantaminen omasta elämästä, ja siksi työn tekeminen on tärkeää. Kun uusi ihminen tulee mukaan yhteisöön, on tärkeää, että saa tehdä ja toimia heti kun pystyy (kokata, rakentaa, opetella kieltä) ja yhteisö haluaakin luoda verkostoa, joka pystyisi eri keinoin työllistämään myös paperittomia henkilöitä. Pauluskerkissa ajatellaan, että kirkon tehtävä on sanoa, että työtä on annettava, on saatava kohottaa itsetuntoa. Kirkon pitää toimia tosielämässä, ei taivaan ja maan välillä ja ihmisiä pitää auttaa auttamaan itseään, kuunnella, mitä he haluavat kertoa. On tärkeää tehdä mahdolliseksi, että ihmisten tarina kuullaan.
Pauluskerkin uusi rakennus oli diakonisesti suunniteltu uutta arkkitehtuuria edustava talo Rotterdamin keskustassa. Sen katutasossa oli kahvilatyyppinen tila, jossa oli aina ruokaa tarjolla ja ruokaa tehtiin yhdessä. Ovella oli vastaanottotiski, jonka vapaaehtoiset toivottivat kaikki tulijat tervetulleiksi. Talon toisesta kerroksesta löytyi hiljainen tila lepäämistä varten, sekä kokous ja neuvottelutiloja. Ja vasta kolmannessa kerroksessa sijaitsi kirkkosali, joka oli avara ja rauhallinen. Vaikka diakoniakeskuksella oli vahva hengellinen sanoma, sen toiminta lähti hyvän tarjoamisesta kaikille, eikä hengellistä sanomaa tyrkytetty. (https://www.pauluskerkrotterdam.nl)
Pohjoismaisia näkökulmia
Lisäksi kuulimme työpajassa Tanskan NMKY:n vapaaehtoisten tekemästä vapaaehtoistyöstä velkaantuneiden auttamiseksi sekä Ruotsin kirkossa tehtävästä diakoniatyöstä. Velkaantuneiden määrä on ollut kasvussa koko Euroopassa, ja siksi yhteisten hyvien käytäntöjen ja ideoiden jakaminen on tärkeää. Ensi vuonna Eurodiaconian on tarkoitus uudistaa politiikkaohjelmaa köyhyyden ja erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi. Tätä varten keräsimme tietoa eri maista ja loimme verkostoa yhteistyön jatkamiseksi.
Vaikka tilanne velkaantunutta auttaessa tuntuu usein toivottomalta, voi tällaisen seminaarin jälkeen huomata, että paljon voidaan myös tehdä ja kehittää uusia tapoja tavoittaa ihmisiä sellaisessa vaiheessa, jolloin myös auttaminen on vielä helpompaa. Ja tärkeintä on ylläpitää toivoa ja vahvistaa ihmisen omaa toimijuutta myös velkatilanteista selviämisessä.
Lisätietoa velkaantuneiden auttamisesta sekä seminaarissa esitellyistä hankkeista saa tekstin lomassa olevista nettiosoitteista sekä seuraavista linkeistä:
https://www.eurodiaconia.org/fi/
https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2019/16.9.2019-pikavipit-syventaneet-velkaongelmia/
https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/luotot/pikaluottojen-kohtuullistaminen/
