Alkuvuonna 2024 järjestettiin lapsiperheille suunnatuissa palveluissa talousasioiden puheeksi ottamisen kokeilu. Tavoitteena oli luoda pohja toimintamalleille, miten raha-asioita voidaan ottaa puheeksi kahdenkeskisissä keskustelussa ja ryhmätoiminnassa ja siten madaltaa kynnystä hakea apua ja kysyä talousasioista. Talous- ja velkaongelmiin liittyy usein häpeää, eivätkä velkaantuneet tai ammattilaiset ota raha-asioita aina puheeksi. Kokeilussa puheeksi ottamista kokeiltiin erilaisissa paikoissa, joissa perheitä tavataan muutenkin.
Kokeilun taustalla on Ylivelkaantuneisuuden ekosysteemi, jossa on mukana julkisen, yksityisen sekä järjestöpuolen toimijoita. Ekosysteemissä mukana olevia toimijoita yhdistää työskentely ylivelkaantumisen parissa sekä halu parantaa ylivelkaantuneen henkilön tilannetta. Ekosysteemityö mahdollistaa uudenlaisen yhteiskehittämisen, innovoinnin ja tulevaisuuden ennakoinnin. Onnistuessaan se tuottaa toimijoille lisäarvoa ja tuo uusia ratkaisuja ilmiön tai haasteen tarkasteluun. Alkuvuonna toteutetut kokeilut ovat vieneet ekosysteemin työskentelyä konkretian tasolle. Puheeksi ottamisen kokeilua olivat toteuttamassa Mieli ry, Kirkkohallitus, Takuusäätiö sekä positiivista luottotietorekisteriä kehittävä Verohallinto.
Tarkoituksena oli viedä raha-asioista puhumista sellaisiin keskusteluihin, jossa se voi myös tuntua vähän yllättävältä.
Puheeksi ottamisen kokeilua tehtiin kahden viikon ajan seurakunnan perhetoiminnassa Turussa ja Imatralla sekä Mieli ry:n kriisikeskuksissa Helsingissä ja Sastamalassa ja MLL:n Vanhempainnetissä. Tarkoituksena oli viedä raha-asioista puhumista sellaisiin keskusteluihin, jossa se voi myös tuntua vähän yllättävältä. Puheeksi ottamisen mallia suunniteltiin yhdessä kokeilupaikkojen työntekijöiden kanssa ja kokeilun jälkeen sitä myös arvioitiin yhdessä.
Kokeiluun osallistuneille työntekijöille talousasioiden puheeksi ottaminen oli palautteen mukaan helppoa ja luontevaa. Kokeilun myötä tulokulma keskusteluun oli erilainen ja oli myös helpompi tehdä lisäkysymyksiä. Myös vanhemmat kokivat pääosin hyvänä, että talousasioista kysyttiin. Esimerkiksi seurakunnan perhetoiminnassa kohdatuilla perheillä oli pääosin kohtuullisen hyvä kyky selviytyä muuttuvissa taloustilanteissa menojen kohtuullistamisen ja säästöjen avulla. Raha-asioiden puheeksi ottaminen ei tuntunut kokeilun työntekijöistä luontevalta tai sopivalta silloin, jos keskustelun huomio oli lapsessa ja tätä koskevassa huolessa. Toisaalta perheet toivat esiin huolen siitä, aiheuttavatko talousvaikeudet esimerkiksi lasten kiusaamista.
Keskustelu ryhmässä onnistui
Turussa Maarian seurakunnan perhetyöntekijän Minna Vainion kokemuksen mukaan ennakointi sekä aiheen esittely yhteisesti, helpotti osallistujia olemaan mukana keskusteluissa. Yhteinen keskustelu rikastui, kun osallistujat tekivät toisilleen lisäkysymyksiä ja aitoa asioiden jakamista tapahtui jo aivan ensimmäisellä keskustelukerralla. Vainion mielestä osallistujat olivat keskustelun aiheesta enemmän innoissaan kuin jännittyneitä. Keskustelun luontevuutta helpotti se, että ryhmässä oli olemassa jo luottamuksellinen sekä turvallinen ilmapiiri. Keskustelujen pohjalta ideoitiin jo tulevillekin kerhokerroille erilaisia teemakertoja, kirppistelyn, tavaroiden vaihtotorin sekä vaatteiden korjauspajan muodossa.
“Aika näyttää, mitä kaikkea ehdimme toteuttaa kevään aikana. Oli ihanaa huomata, että keskusteluissa jokainen pääsi halutessaan kertomaan omia vinkkejään ja innostus aiheeseen oli käsinkosketeltavissa. Ilokseni havaitsin, että hekin, jotka saattavat olla ryhmässä hiljaisempia, osallistuivat nyt keskusteluun ja kokivat aitoa osallisuutta”, kertoo Minna Vainio.
Imatran seurakunnassa talousasioita otettiin puheeksi kolmessa ryhmässä ryhmäkeskusteluina ja lisäksi kahdenkeskisinä keskusteluina useamman henkilön kanssa. Puheeksi oton kokeilua suunniteltiin alun perin vain yksilökeskusteluihin, jotta luottamuksellinen ympäristö toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelun käyminen talousasioista ryhmässä seurakunnan normaalin toiminnan sisällä kuitenkin yllätti positiivisesti.
“Keskustelu oli pääosin hyvin luontevaa. Perheet kertoivat avoimesti siitä, miten haastavassa tilanteessa tällä hetkellä eletään. Hintojen nousu on vaikuttanut vaatehankintoihin, etenkin lasten vaatteet pyritään hankkimaan käytettyinä mm. kirpputoreilta tai tuttavilta. Ruuan laadussa joudutaan tinkimään, usein on jätettävä terveelliset vaihtoehdot hyllyyn ja tyydyttävä halvempiin vaihtoehtoihin. Isommat hankinnat on nyt kokonaan unohdettu. Opiskelu töiden ohessa, yksinhuoltajuus, avioero ym. vaikeuttavat selviämistä. Moni koki stressiä joutuessaan jatkuvasti pohtimaan rahan riittävyyttä”, kertoo kokeilua toteuttanut varhaiskasvatuksen ja perhetyön työalajohtaja Pirjo Tiippana Imatran seurakunnasta.
Perheet kokivat talousasioiden puheeksi oton hyvänä asiana. Tunne siitä, että pystyy jakamaan asiaa toisen ihmisen kanssa ja ryhmäkeskusteluissa vertaisten kanssa, oli positiivinen kokemus. Vinkkejäkin arjessa selviämiseen jaettiin.
Pirjo Tiippanan mukaan perheet kokivat talousasioiden puheeksi oton hyvänä asiana. Tunne siitä, että pystyy jakamaan asiaa toisen ihmisen kanssa ja ryhmäkeskusteluissa vertaisten kanssa, oli positiivinen kokemus. Vinkkejäkin arjessa selviämiseen jaettiin. Erään perheenäidin lausahdus oli ”Talousasioista puhutaan paljon, mutta todellinen köyhyys jää pimentoon” ja toisen ”Hyvä että näistä asioista puhutaan avoimesti ja perusteellisesti. Kiitos.”
Keskustelua talousasioista säännöllisesti
Talousasioista puhumisen teemat tulevat jatkumaan ryhmissä Turussa ja Imatralla. Kun talousvaikeuksien teema on mukana perhekerhotoiminnan rakenteissa tai erillisenä kokeiluna, ei kenenkään osallistujan tarvitse ajatella olevansa aiheen esille ottamisen syynä. Perhetoiminnassa tulee esiin paljon tilanteita, joissa talous on hyvä ottaa puheeksi. Osallistujien elämäntilanteet ovat moninaisia. Joskus perheissä on sairautta, toinen tai molemmat vanhemmista voivat olla poissa työelämästä äkillisesti tai pitkäaikaisesti ja perheitä on voinut kohdata ero tai puolison menetys muulla tavoin. Näillä kaikilla on vaikutusta perheen talouteen, vaikka tilanteeseen liittyisi muitakin huolenaiheita.
Nyt on syytä panostaa edullisiin tai maksuttomiin ruokailuihin, leiri- ja retkitoimintaan sekä diakonian tarjoamaan apuun. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja on hyvä olla tarjolla niin työssä käyville, kuin kotona oleville.
Kokeilussa käydyt keskustelut antoivat selkeää tietoa seurakunnan perhetoiminnan suuntaviivoiksi. Nyt on syytä panostaa edullisiin tai maksuttomiin ruokailuihin, leiri- ja retkitoimintaan sekä diakonian tarjoamaan apuun. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja on hyvä olla tarjolla niin työssä käyville, kuin kotona oleville. Tämä vaatii joustavuutta, valmiutta yhteiseen työskentelyyn sekä keskusteluun yli työalarajojen, perheiden parhaaksi. Monilla perhetoiminnan työntekijöillä on luottamuksellisia ja pitkiä asiakassuhteita perheisiin, mikä mahdollistaa avoimen puheeksi oton ja avun tarjoamisen myös talousasioissa
“Perheet ovat hyvin tietoisia siitä, mistä apua saa. Varsinaista ohjausta palvelujen ääreen tapahtui keskustelujen aikana vähän. Monelle paras apu on tässä hetkessä kohtaamista, läsnä olevaa kuuntelemista ja tilanteen purkamista kahvikupposen äärellä”, rohkaisee Pirjo Tiippana.
Anita Salonen
Diakonian asiantuntija, Kirkkohallitus
