”Hirveä kiire, auto on hajonnut ja myöhästyn töistä. Lapset on vietävä harrastuksiin. Olen ihan loppu. Rahat riittävät juuri ja juuri. Miten mä jaksan tämän kaiken yli. Pian helpottaa…ehkä.”
Arjen paineissa vanhempien jaksaminen voi olla kovilla ja hyvätkin kasvatusperiaatteet saattavat unohtua. Väsyneenä selviäminen seuraavaan aamuun on jo työvoitto ja kasvatusvastuuta tulee siirrettyä eteenpäin. ”Kunhan tästä selviän, niin huomenna tartun toimeen”, ajattelee moni ja tulee siirtäneeksi liian pitkään.
Korona-aika on koetellut myös lapsiperheiden mielen hyvinvointia. Monenlaiset haaveet vaikka vauva-arjesta ovat karisseet ja kaiken yllä leijuu yhteinen huoli ja pelko tulevaisuudesta. Lähiverkosto on nuorella perheellä usein kaukana tai sitä ei ole ollenkaan. Korona-aikana syntyneet lapset ovat syntyneet maailmaan, jossa kotiväen lisäksi ei ole juuri muita ilmeikkäitä, hymyileviä ihmisiä. MIELI ry:n kyselyssä 31% ihmisisistä sanoo pandemian vaikuttaneen mielenterveyteensä kielteisesti.
“Olen aivan jumissa täällä huutavan vauvan kanssa. Tätäkö se on ihana vauva-aika! Helvetin korona!”
Yhden vanhemman perheitä oli Tilastokeskuksen Perheet 2020 -tilaston mukaan Suomessa kaikista lapsiperheistä 24%. Helsingissä osuus on peräti 32%. Suuri osa yhden vanhemman perheistä pärjää hyvin. Tuloerot ovat kuitenkin lisääntyneet ja yhden vanhemman perheillä on toimeentulovaikeuksia enemmän kuin muilla perhetyypeillä.
Perheen voimavaroilla ja erityisesti vanhempien kokemuksella pärjäämisestä on suora yhteys jaksamiseen. Kun vanhemmat kokevat voimavaransa hyviksi, he myös tavallisesti kokevat pärjäävänsä uudessa ja ajoittain kuormittavassakin tilanteessa.
Perheystävä etsii perheitä uusin keinoin
Seurakunnan perhetoiminnan ydin on tukea perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Seurakunnat haluavat olla vanhempien tukena, jotta lapset eivät joutuisi sijaiskärsijöiksi, vaan saisivat kasvaa kokonaisvaltaisesti itsekseen ja turvassa. Seurakunnissa on tarjolla monenlaista apua, tukea ja turvaa perheille. Löydämmekö kuitenkaan vanhoilla keinoilla ne perheet, jotka eivät itse osaa etsiä meitä? Mikä on seurakuntien ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys?
Lasten ja nuorten keskuksen Perheystävä-toimintamallissa haetaan uudenlaisia tapoja auttaa ja kohdata lapsiperheitä arjen keskellä. Toiminta on käynnistynyt viidellä paikkakunnalla ja rohkeita kokeiluja tehdään parhaillaan Porvoossa, Imatralla, Hämeenlinnassa, Pirkkalassa ja Tampereella. Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen teema on koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen ja Lasten ja nuorten keskus on keräyksen kotimaan kumppani. Perheystävä-toiminta on yksi kolmesta järjestön keräyskohteesta Moottoripaja- ja Saapastoiminnan lisäksi.
Perheystävä-toimintaa suunnitellaan paikallisten tarpeiden mukaan. Perheiden osallisuus jo alkumetreillä on tärkeää. Perheiden osallisuutta lisätään jo uusien palvelujen kehittämisessä, jotta tiedetään paremmin, mitä lapset ja perheet tarvitsevat. Yhteisöön kuuluminen sekä toimijuus itsessään luovat hyvinvointia. Perheitä kutsutaan esimerkiksi syömään ja heiltä kysytään: ”Mitä sinulle kuuluu?”
Kun jotain uutta luodaan, on meidän kysyttävä myös ärsyttävä kysymys itseltämme: ”Mistä luovumme, tehdäksemme mitä?” Vapaaehtoiset ja hyvän jakaminen ovat Perheystävä-hankkeen keskeisiä elementtejä.
Jotta kehittäminen ei olisi irrallista muusta kehittämistyöstä, Perheystävän pilotit löytävät paikkansa, ponnistavat seurakunnan Polusta ja nousevat vahvasti myös paikallisesta strategiasta. Perheystävän toimintamallit hakevat luontaisesti paikkansa myös alueen Perhekeskuksen alta ja työtä tehdään entistä enemmän alusta asti yhdessä kumppaneiden kanssa.
Valmiiksi testattuja malleja jakoon
Perheystävä on sateenvarjomalli. Toteutus käy soveltaen ja joustavasti paikallisen tarpeen ja painotuksen mukaan. Tällä hetkellä viiden seurakunnan kehittämistyö on hyvässä vauhdissa ja kärkinä mm. paikkakunnalle muuttaneiden perheiden kohtaaminen, pienen koululaisen yksinäisyyden torjuminen, vertaistuen teemoittaminen ja vertaisohjaajiin sitouttaminen sekä ”perhekerhosta avoimeksi kohtaamispaikaksi” kehitystyö.
Kehittämisen tarpeet nousevat seurakunnan perheiden ja nykyisen toiminnan kokonaisuudesta ja etenemme vahvasti systeemisyyttä ja kokeilukulttuuria vaalien. Vahva tahtotila on synnyttää aidosti merkittäviä vaikutuksia, joilla tähdätään inhimilliseen ja ekologisesti kestävään elämään.
Systemaattinen dokumentointi ja tiedon levittäminen edistävät kehittämistoimintaa. Perheystävän selkeästi dokumentoidut pilottiseurakuntien kehittyvät palvelumallit tarjoavat kaikille seurakunnille mahdollisuuden huomioida jo olemassa olevat palvelut ja toimintamallit oman kehittämistyön pohjana. Näin kehittämistoiminta on systemaattisempaa ja seurakuntien niukat resurssit saadaan kohdennettua ja hyödynnettyä tarkoituksenmukaisemmin.
Kaverin löytyminen helpoksi ja luonnolliseksi sovelluksen avulla
Porvoon seurakunnan Perheystävä-toiminta lähti LNK:n kanssa yhdessä pilotoimaan Kaverisovellus.fi -sovellusta, jonka tarkoituksena on teknologian keinoin tukea sosiaalista hyvinvointia ja vähentää yksinäisyyttä.
”Kaverisovellus on juuri se kirkon perhetoiminnasta puuttuva moderni palanen!”
Minna Tuominen, Porvoon seurakunnan perhetoiminta
Erityisesti pienten lasten vanhemmilla, maahanmuuttajilla ja apuvälineitä käyttävillä aikuisilla voi olla vaikeaa löytää elämäänsä ihmisiä, joita yhdistää samat asiat. Kaverisovellus on maksuton palvelu, joka auttaa aikuisia löytämään ystäviä ja seuraa jutteluun, urheilemaan tai vaikkapa kokemaan kulttuuria. Sovellus ohjaa myös kumppanien (kuten Perheystävän) palvelujen luokse.
Tällä hetkellä sovelluksen käyttäjä voi esimerkiksi löytää Porvoon suomenkielisen seurakunnan palveluiden luokse. Sovellus on kehitysvaiheessa, ja sitä kehitetään ketterästi käyttäjien palautteiden ja ideoiden perusteella ja seurakuntien on mahdollista lähteä Porvoon tavoin mukaan.
Hanna Rajalin
Hankekoordinaattori / Perheystävä, Moottoripajatoiminta
Lasten ja nuorten keskus
