Kuva: Perhekeskuksen palvelut tuotetaan lähipalveluna, kuvassa ihmishahmoja sekä kuviossa tekstit kolmella kehällä keskiöstä alkaen: lähipalvelut, digitaalinen saavutettavuus, fyysinen saavutettavuus, psyko-sosiaalinen saavutettavuus / THL
Seurakuntien perhekerhot ovat perheille tuttua toimintaa, niihin on helppo mennä ja ne voivat toimia ensikontaktina alueen palveluihin kuten perhekeskukseen. Perhekerhot ovat yksi esimerkki seurakunnan lapsille ja perheille suunnatuista palveluista. Ne tarjoavat toimintaa ja paikan tutustua muihin perheisiin ja väylän, jonka kautta perhe löytää matalalla kynnyksellä tiedon ja tuen äärelle.
Perhekeskustoimijoiden yhteistyö mahdollistetaan rakenteilla ja johtamisella. Riittävän hyvin toimiva yhteistyö saattaa pelastaa perheen pinteestä, kun arki on liian haastavaa ja tarvitaan tukea.
Perhekeskus sovittaa yhteen lapsiperheille suunnatut julkiset palvelut, järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminnan asiakkaita palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Perhekeskus ei ole välttämättä yksittäinen rakennus, vaan ennen kaikkea tapa järjestää lapsiperheiden palvelut , kun tavoitteena on ennalta ehkäistä hyvinvointi- ja terveysongelmia, vahvistaa perheiden varhaista tukea ja hoitoa sekä hillitä eriarvoistumista ja korjaavien palvelujen kustannusten kasvua. Perhekeskus toimii ja sitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena yhteisellä arvopohjalla.
Perhekeskus on sosiaali- ja terveyspalvelujensa osalta sosiaali- ja terveyskeskuksen osana toimiva toimintayksikkö, joka tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palveluja. Perhekeskukset asemoidaan osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia .
Seurakunnan lapsi- ja perhepalvelut osana perhekeskuksia
Kuinka hyvin seurakunnan lapsi- ja perhepalvelut ovat nivoutuneet osaksi alueen perhekeskuksia kysymystä kartoitettiin, kun Kirkkohallitus lähetti huhtikuussa hiippakuntien kautta seurakunnille kyselyn perhekeskustoiminnasta. Kyselyyn vastasi 130 seurakuntaa.
Yli puolet vastanneista seurakunnista oli mukana perhekeskustoiminnassa ja viidesosa kertoi, että valmistelut perhekeskustoimintaan liittymisestä ovat käynnissä. Työaloista aktiivisimmin olivat mukana varhaiskasvatus, diakonia ja perhetoiminta.
Vähän alle kolmasosa vastanneista kertoi, ettei ole mukana perhekeskustoiminnassa. Lähes puolet heistä kertoi syyksi sen, ettei perhekeskustoiminta ole käynnistynyt alueella. Noin kolmasosa kertoi, ettei heitä ole pyydetty mukaan toimintaan. Viidesosa kertoi, ettei tiedä mitä perhekeskustoiminta on ja lähes saman verran vastasi, ettei toimintaan ole resursseja.
Kuinka liittyä mukaan
Kyselyyn vastanneet kertoivat hyvistä kokemuksista yhteisestä työstä. Yhdessä tekeminen on vastaajien mukaan innostavaa, tärkeää, merkittävää ja motivoivaa. Yhdessä tekeminen palvelee alueen asukkaita ja seurakuntalaisia. Useissa vastauksissa kannustetaan mukaan yhteiseen työhön.
Mikäli ei tiedä, mikä perhekeskustoiminta on, ei siihen voi myöskään liittyä. Lisää tietoa siis kaivataan. Tämä on osittain viestinnällinen haaste ja osittain sitä, ettei perhekeskuksen toimintaa ole kuvattu tarpeeksi konkreettisella tasolla eli mitä perhekeskus tarkoittaa työntekijän tai perheen näkökulmasta.
- Kuinka työntekijät sitoutetaan kaikilla tasoilla tunnistamaan kuuluvansa perhekeskuksen palveluverkostoon?
- Mitä perhekeskus antaa kunkin työntekijän työkalupakkiin?
- Entä mitä perhekeskus antaa perheelle, kun hän tulee palveluun– onko se riittävän valmis tarjoamaan perheelle palvelulupauksen mukaiset palvelut?
Alueella vasta kehitysvaiheessa olevaan perhekeskustoimintaan voi olla vaikea liittyä ja toisaalta siihen liittyminen voi olla paras mahdollinen kohta, johon voikin mennä mukaan avoimin mielin. Verkostoituminen alueen toimijoihin on välttämätöntä, jotta yhteistä työtä voi syntyä. Alueen lapset ovat yhteisiä.
Yhteiseen toimintaan mukaan pyytämisen merkitys korostui saaduissa vastauksissa. Kuinka toimintaan voisi liittyä mukaan? Voisiko seurakunta kutsua alueen muut lapsi- ja perhepalveluiden toimijat koolle? Voisiko koollekutsuja vaihtua ja samalla sovitaan seuraava koolle kutsuva taho. Yhteen kokoontuminen on yhteistyön alku. Kun alueen toimijat tuntevat toistensa työn ja sitä kautta toisensa, yhdessä tekeminen on helpompaa. Samalla voi sopia siitä, mitä kukin toimija tekee ja alkaa yhteensovittamaan alueen asukkaille suunnattuja toimintoja.
Perhe valitsee paikan, jonka tuntee ja johon on helppo mennä. Ideaalitilanteessa – perhe valitessaan paikan edellä kuvatulla tavalla – astuu samalla paikkaan, joka on kuin palveluiden avosyli, joka sisältää tuen ja tunnistaa tarpeet, joita perheellä kulloinkin on. Paikkaan, jossa tuetaan arvokasta arkea, jossa perheet, lapset ja nuoret elävät.
Vinkkejä yhteisen työn alkuun
- Ota selvää alueesi perhekeskustoiminnasta. Kyse on lapsi- ja perhetoimijoiden verkostosta, johon myös seurakuntatoimijoita kutsutaan mukaan.
- Voit kutsua alueesi lapsi- ja perhetoimijat koolle. Kertokaa, mitä te teette ja kuuntele, mitä muut tekevät. Mitä voisitte tehdä yhdessä? Yhteistä teille ovat saman alueen yhteiset lapset ja perheet.
- Jos aika ei riitä kaikkiin yhteistyöpalavereihin, jakakaa vastuuta seurakunnassa. Kaikkeen ei tarvitse osallistua. Pohtikaa, mihin kannattaa mennä mukaan.
- Vaikka verkostot vievät aikaa, ne myös antavat paljon. Yhdessä resurssointi on kaikkien etu.
- Verkostotyö on innostavaa. Innosta ja innostu!
Arja Hastrup, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Päivi Varonen, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sari-Annika Pettinen, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus
