– Vantaan diakonia ottaa kantaa tulevaisuuden hyvinvointipolitiikkaan
Vantaan seurakuntien diakonia – ja yhteiskuntatyö on vuosia rakentanut toimivia yhteistyökumppanuksia eri tahojen kanssa. Yksi toiminnan tuloksista on Yhteinen pöytä
Vantaan kaupungin alueelle on toteutettu uudenlainen Yhteisen pöydän toimintamalli, joka yhdistää ruoka-avun, hävikin logistiikan ja kansalaistoiminnan. Hävikin logistiikan ja ruoka-avun – yhteisöruokailujen kehittämisen keskeinen ydin on ollut ihmisten osallisuuden vahvistaminen yhteisöllisillä prosessilla Cable – yhteisövalmennuksilla, paikallisen kansalaistoiminnan, vapaaehtois- ja vertaistukityön avulla.
Yhteinen pöytä -hankkeessa ovat mukana rahoittajina Vantaan seurakuntien lisäksi Vantaan kaupunki. Yhteisen pöydän konseptin edelleen kehittämiseksi ja mallin levittämiseksi Suomessa joulukuussa 2017 alkoi Sitran rahoittaman hanke.
Tavoitteena toimiva yhteistyöverkosto
Hankkeessa on luotu toimiva yhteistyöverkosto. Mukana ovat sekä kaupungin asukastilat, seurakuntien avointen ovien toiminta, paikalliset kaupat, kauppaketjut ja vantaalaiset järjestöt. Ruuan lahjoittajina ovat 40 vantaalaista kauppiasta, ruokatahdasta ja tukkukauppaa. Sopimuksia on laadittu mm. Arlan, HOK-Elannon, Suomen Lähikauppa Oy:n ja muutaman ison K-Citymarketin kanssa.
Laajan yhteistyön tavoitteena Yhteinen pöytä -hankkeessa on ollut kehittää uudenlaista hyvinvointimallia ja sen kokonaisvaltaisia palveluita. Toimintamallissa yhdistetään hävikkiruoan logistiikka asukaslähtöiseen kansalaistoimintaan tavalla, jota Suomessa ei ole vielä tehty. Hanke on auttanut Vantaan ruokaa jakavia järjestöjä ja seurakuntia yhteisen logistiikan, varasto- ja kylmätilojen avulla keskittymään omaan kansalaistoimintaansa sekä uudistaa ruoka-apua Vantaalla.
Hankkeessa vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä palveluneuvonnassa ja vapaaehtoistyössä ja kehitetään asukaslähtöisiä ja osallisuutta vahvistavia toimintatapoja ja palveluita.
Lisäksi tavoitteena on vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on tutkia yhteiskunnallista muutosta ja sitä, millaista hyvinvointimallia voidaan rakentaa nyky-yhteiskunnassa, jossa kukaan yksittäinen toimijataho ei enää pysty ottamaan vastuuta kansalaisen hyvinvoinnista. Tarvitaan yhteisöllistä otetta verkostoissa ja usean eri tahon kykyä toimia yhdessä yhteisten tavoitteiden hyväksi.
Yhteinen hyvä ja luottamus
Kansalaisosallisuuden vahvistuminen pidemmällä aikavälillä tarkoittaa paikallisten ihmisten keskinäisten tukiverkostojen vahvistumista. Sosiaalisilla verkostoilla on merkittävä sija hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ihmisten välisen luottamuksen vahvistuminen vaikuttaa terveyden ja hyvin voinnin lisäksi yleiseen turvallisuuden tunteeseen sekä yhteiskuntaeroja kaventavasti.
Hävikkiruuan vähentämisellä on merkittävät ekologien vaikutukset sekä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Yritysten yhteiskuntavastuun herättäminen tarkoittaa myös yritysten laajempaa kiinnostusta yhteisen hyvän tekemiseen. Yritysverkoston mukaan ottaminen ja yhteistyön rakentaminen luovat myös mallia siitä, millaisen roolin yrityselämä voi ottaa tulevaisuudessa yhteisen hyvän tekemisessä. Yhteisen pöydän tuottama toiminta ottaa uusia suuntia hyvinvointipolitiikan muotoilussa, niin että yhteistyöllä on luotu ja luodaan luoda uusia tulokulmia hyvinvointipalvelujen tuottamiseen.
Hankkeessa diakonia ottaa kantaa siihen, millaisena sen paikka voidaan nähdä tulevaisuudessa. Diakonian rooli suhteessa yhteistyöverkostoihin ja kansalaisyhteiskuntaan voi olla uusia näköaloja ja toimintoja luovaa, yhdessä tehtyä hyvinvointipolitiikkaa, jossa yhdistyvät verkostoyhteistyö, ekologinen kestävyys, työ- ja toimintakyvyn parantaminen sekä voimavarakeskeinen työote.
Katri Valve
Johtava diakonia- ja yhteiskuntatyön asiantuntija
Vantaan seurakunnat
