Olemme aloittaneet Diakonian juhlavuoden mukavalla näkyvyydellä ja juhlavuoden tapahtumien valmistelulla. Juhlavuosi-sivustolle on jo kertynyt joitakin paikallisia ja valtakunnallisia tapahtumia, ja lisää täydentyy vuoden mittaan. Ajatus paikallisten ja valtakunnallisten juhlatapahtumien kimarasta toteutuu hienosti! Yhteinen Diakonian juhlavuosi onkin mainio juuri siksi, että kullakin paikkakunnalla se toteutuu omanlaisena, ja lisäksi liitymme muutamia kertoja vuodessa yhteisiin isompiin juhlallisuuksiin.
Tapahtumia paikallisesti ja valtakunnallisesti
Helmikuussa starttaa vuosittainen diakonian suurtapahtuma, Yhteisvastuukeräys. Vaikka kyseessä ei varsinaisesti ole erityinen juhlavuoden tapahtuma vaan vuosittain toistuva tuttu asia, on Yhteisvastuukeräys erinomainen kohta olla paikallisesti ja valtakunnallisesti näkyvillä diakonian teemoilla. Tänä vuonna nostamme esiin erityisesti koronapandemian aikana rajusti huonontunutta nuorten mielenterveyttä. Yläkouluikäiset ja toisen asteen opintojen nuoret tarvitsevat nyt erityisen huomiomme. Tästä viestittävät myös nuorisodiakonit eri puolilta Suomea.
Juhlamessuja on vuoden mittaan luvassa useita. Tietääkseni ensimmäinen on ensi sunnuntaina 30.1.2022 Temppeliaukion kirkossa, kun Helsingin Töölön seurakunta viettää Diakoniatyön 150-vuotisjuhlamessua. Messuun voi liittyä seurakunnan youtube-kanavalla.
Historiaa ja tätä päivää
Juhlavuoden kunniaksi monissa seurakunnissa on tarkasteltu diakoniatyön historiaa jopa sen alkujuurille saakka. Luvassa on näytelmiä ja näyttelyjä, lehtijuttuja ja historiikkeja. Diakoniatyöntekijöiden Liitto on koonnut historiajanan 150 vuoden ajalta suomalaista diakoniatyötä. Siitä käy ilmi mm. se, että Rauman seurakuntaan on perustettu Suomen ensimmäinen seurakuntadiakonian virka, kun Cecilia Blomqvist palkattiin diakonissaksi 1879. Tätä juhlitaan erityisesti syksyllä.
DTL:n juhlavuosi-sivusto on muutoinkin kattava tietopakkaus diakoniasta. Tämän päivän diakoniatietoa taas löytyy runsain mitoin Kirkon tilastoista. Tilastokoosteita tehdään tässä alkuvuodesta, mutta tilastosivustolta voi kukin käydä myös itse katsomassa kiinnostavia lukuja ja graafeja sekä omalta alueeltaan että valtakunnallisesti.
Tekemistä yhdessä
Juhlavuoden virikkeeksi on valmistunut ja valmistumassa monenlaista konkreettista tekemistä. Diakonissa Seija Puusaari on laatinut juhlavuoden villasukkaohjeen, joka löytyy Juhlavuoden sivustolta. Vartta koristaa Diakonian vihreä logo, käsistä koostunut risti, jota ympäröi ”paanukatto” symboloiden kirkkoa työhön lähettäjänä ja varustajana. Villasukat ovat vanha välittämisen muoto. Annamme sukkia lahjaksi vastasyntyneille, vihkipareille, rakkaille ihmisille, kodittomille, ja villasukat puemme vielä viimeiselle matkallekin. Juhlavuoden sukat ovat erinomainen lahja diakonian toimijoille, päättäjille, diakoniatyöntekijöille… kenelle vain.
Viimeistelyä vaille valmiina on myös juhlalaulu, jonka on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Pekka Simojoki. Kun se valmistuu, laulu löytyy juhlavuoden sivuilta. Laulu käsittelee diakoniaa, diakoniatyötä ja erilaisia diakonian teemoja. Se on mainio ohjelmanumero juhlavuoden tapahtumiin, esitettäväksi ja yhdessä laulettavaksi.
Tulossa on lisäksi juhlavuoden leivonnaisten ohjeita, näillä näkymin sekä suolaista että makeaa tarjottavaa. Vahvasti toivomme, että pian voimme kokoontua jälleen yhteen kahvittelun merkeissä pienemmin ja isommin, ja sopiviin tilanteisiin voi sitten toteuttaa näitä juhlavuotta varten kehiteltyjä reseptejä. Ohjeet tulevat valmistuttuaan Juhlavuoden sivustolle.
Juhlavuoden tavoitteet
Juhlavuosi on toki oivallinen jo sellaisenaan tuomaan iloa ja kepeyttä koronavuosien jälkeen. Tarvitsemme todella välillä juhlaa, erottumista arjesta ja jotain mikä nostaa hymyn kasvoille. Diakonian juhlavuonna iloitsemme vahvasta diakonian ammattilaisuudesta, laaja-alaisesta lähimmäisyydestä ja kaikesta sitä hyvästä, mitä jo vuosisatojen aikana diakonian kautta on ihmisten elämässä tapahtunut.
Juhlavuosi on myös erinomainen ikkuna siihen, miltä Suomi näyttää diakoniatyöntekijöiden silmin. Ketkä ovat olleet ennen ja varsinkin keitä ovat nyt ne, joiden toivo tarvitsee vahvistusta? Keiden elämä ei vielä ole ihmisarvoista? Mitä pitäisi tehdä toisin, että kaikilla ihmisillä olisi täällä kohtuullisempaa elää? Juhlimme siis myös tekemällä työtä johon meidät on kutsuttu.
Hyvää diakonian juhlavuotta 2022!
Titi Gävert
Diakonian kehittämisen asiantuntija
Kirkkohallitus
