Henkisyyttä ja mielenrauhaa. Aasian uskonnollisuus länsimaissa. Toimittaneet Elina Hellqvist & Jyri Komulainen. Gaudeamus 2020.
Elina Hellqvistin ja Jyri Komulaisen toimittama Henkisyyttä ja mielenrauhaa -teos auttaa asiantuntevasti ja lukijaystävällisesti tunnistamaan etenkin Aasian uskonnollisia vaikutteita länsimaisessa kulttuurissa. Lukijaa tuetaan uskonnollisten ilmiöiden tutkimisen ohella arvioimaan myös omaa suhdetta esimerkiksi joogaan, mindfulness-harjoituksiin, hiljaisuuden viljelyyn, toisten uskontojen käsittämään, sanoittamaan ja harjoittamaan pyhän kohtaamiseen.
Teosta voi ja kannattaa lukea oman mielenkiinnon määrittämässä järjestyksessä. Aasiansa ja asiansa tuntevat kirjoittajat palvelevat moninaista lukijakuntaa. Henkilökohtaisen kokemuksen lävitse suodattuvaa ajattelua kaipaavan kannattaa aloittaa kirjan lopusta Pekka Yrjänä Hiltusen kirjoituksesta. Jälleen hämmentävästi keskustelunaiheeksi palanneesta joogasta ja sen uskonnollisista kytköksistä kiinnostuneen kannattaa tarttua Kimmo Ketolan artikkeliin. Ville Husgafvel tarkastelee uudemman mindfulness-ilmiön buddhalaisia juuria sekä sen uskonnollisista piirteistä karsittuja muotoja. Jussi Sohlberg tarkastelee länsimaista esoteerista perinnettä sen ammentamista aasialaisperäisistä lähteistä käsin. Jyri Komulainen puolestaan analysoi uudempaa valaistumispuhetta ja -pyrkimystä hindulaisuuden ja buddhalaisuuden perinteistä käsin. Mika K. T. Pajunen avaa hiljaisuuden viljelyn ja spiritualiteetin käsitteitä myös kristillistä perinnettä, toimintaa ja jumalapuhetta tuntemattomille sekä uskonnollisia instituutioita vieroksuville. Elina Hellqvist tarkastelee toisenlaisten pyhäkäsitysten kohtaamista ja kunnioittamista etenkin luterilaisuuden ja suomalaisuuden uskonnollisesta ja kulttuurisesta perimästä käsin.
Huolella kirjoitetut artikkelit tarjoavat ilmiöiden tutkimuksellisen kuvauksen lisäksi kipinöitä jatkopohdinnoille. Esimerkiksi Jyri Komulainen hahmottelee artikkelinsa lopussa ”valaistumisen teologian” mahdollisuuksia. Pientä päällekkäisyyttä teoksessa tulee vääjäämättä etenkin joogan ja mindfulness-tekniikoiden ja uskonnollisten taustojen esittelyjen kautta, mutta ei lainkaan häiritsevästi. Kertaus on opintojen isoäiti. Tämä toimituksellinen ratkaisu avittaa myös sellaista lukijaa, joka tarttuu vain yksittäiseen kirjoitukseen. Ajan hermolla olevan kirjan lukijoiksi voi hyvin kuvitella uskonnolliset etsijät, jo pyhälle herkistyneet ja identiteettiään rikastuttamaan pyrkivät pyhiinvaeltajat, uskontoteologiaa harjoittavat tutkijat tai uskontodialogia edistävät kirkon viranhaltijat.
Kalle Kuusimäki
