Käynnissä on paavalilainen organisaatiouudistus. Muutamassa vuodessa maailmanlaajuista huomiota on herättänyt belgialainen Frédéric Laloux kirjallaan Reinventing Organizations (2014).
Laloux kuvaa erilaisia yhdessä toimimisen eli organisoitumisen muotoja. Kiintoisaa on Laloux´n soveltama kehitysajattelu; kukin organisaatiomalli edustaa evolutiivista reaktiota suhteessa niihin ongelmiin, joihin ihmiset ovat ajautuneet vallitsevassa mallissa ja maailmankuvassa. Einsteiniin nojautuen hän esittää, että ongelmia ei voida ratkaista samalla tasolla kuin se, jolla ongelmat ovat syntyneet.
Uusinta kehitysvaihetta Laloux kutsuu värillä ”sinivihreä” (engl. teal). Suomenkielisessä keskusteluissa on puhuttu mm. Teal-organisaatioista (osuuskunta Teal Suomi), itseohjautuvista organisaatioista (Filosofian Akatemia), matalista, littanoista tai riisutuista organisaatioista (Perttu Salovaara).
Laloux’n mukaan Teal-vaiheessa olevalle organisaatiolle on ominaista seuraavat seikat. Jos aiempia organisaatioita voi luonnehtia sellaisilla metaforilla kuin susilauma, armeija (kirkko), kone ja perhe, uusinta luonnehtii elävä organismi. Kirkollisessa yhteydessä Paavalin metafora Kristuksen ruumiista (1 Kor. 13:12) on osuva kuvaamaan tätä: Teal-organisaatio on ihmisten muodostama ekosysteemi. Kun byrokraattisessa organisaatiossa työntekijöitä komennetaan ja valvotaan, itseohjautuvassa organisaatiossa luotetaan työntekijöiden haluun ja kykyyn tehdä työnsä hyvin.
Toinen ominaispiirre on pyrkimys antaa aidosti tilaa ihmisten erilaisuudelle. Kolmas ulottuvuus liittyy missio-ymmärrykseen: Teal-organisaatio palvelee suurempaa tarkoitusta, pyrkimystä saada aikaan mahdollisimman hyvä vaikutus maailmassa.
Hollantilainen kotihoitopalveluja tarjoava yritys Buurtzorg syntyi vastauksena kustannustehokkuusajatteluun, joka ei palvellut asiakkaita eikä työntekijöitä. Ydinajatuksena on itseohjautuvuus: hoitajat saavat tehdä työnsä sillä tavalla kuin itse näkevät parhaaksi. Toiminta rakentuu enintään kahdentoista hengen tiimien varaan. Hoitajat vastaavat oman alueen ihmisten hoidosta; tiimi tekee kaikki päätökset koskien työn järjestämistä ja toteuttamista. Tämän seurauksena sekä asiakkaat että työntekijät ovat tyytyväisiä ja voivat hyvin. Hoito on myös tutkitusti vaikuttavampaa.
Kirkon piirissä olisi hyvä tutkia, mitä Teal-organisaatiomalli voisi tarkoittaa niin seurakunnan kuin vaikkapa keskushallinnon organisoitumisen kannalta. Laloux osoittaa vakuuttavasti, että itseohjautuvat organisaatiot toteuttavat tehtäväänsä vaikuttavammin ja että niissä sekä työntekijät että nk. asiakkaat voivat hyvin. Kirkon mission ja olemuksen kannalta se näyttää olevan myös luonteva kehitystie.
Kalle Kuusimäki
