Suomalaiset ovat luontokansaa. Valtaosa suomalaisista vahvistaa hyvinvointiaan jollain luontoharrastuksella ja luontoympäristössä koetaan paljon myös hengellisiä kokemuksia. Monet luonnon tarjoamat lahjat ovat ilmaisia ja useimpien kansalaisten ulottuvilla. Oikeus luontoyhteyteen kuuluu kuitenkin kaikille, riippumatta ihmisen toimintakyvystä, asuinpaikasta tai elämäntilanteesta. Erityisryhmille suunnattu kuntouttava luontotoiminta on kasvanut Suomessa voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja siihen on kehitetty monia ammatillisia menetelmiä. Luonnon voimauttavia vaikutuksia tietoisesti hyödyntävä Green Care -toiminta voi tarjota uusia mahdollisuuksia myös diakoniatyöhön.
Olemme Sininauhaliitossa kehittäneet luontotoimintaa erityisryhmille jo yli kymmenen vuoden ajan ja kokemukset ovat innostavia. Meillä Green Care- toiminta on tarkoittanut puutarhatoimintaa, jossa olemme kunnostaneet hoivayksiköiden pihoja ja viljelleet hyöty- ja koristekasveja. Olemme toteuttaneet erilaisia eläinavusteisia aktiviteetteja esimerkiksi koirien, hevosten, aasien ja vaikkapa agilitykanien kanssa. Kalastus- ja erätoiminta on osoittautunut vetovoimaiseksi hyvin monenlaisille asiakasryhmille, jotka ovat retkillä oppineet myös kalankäsittelyä ja kalaruokien tekoa sekä muita erätaitoja. Olemme kuntoutujien kanssa tehneet töitä maatiloilla ja huonoilla ilmoilla opetelleet luontoon liittyviä kädentaitoja.
Vihreän veräjän materiaalit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä
Useamman projektivuoden jälkeen Sininauhaliiton luontotoiminta on vakiintunut Vihreä veräjä -toiminnaksi. Kaikkia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä valtakunnallisesti palvelevan toiminnan tukikohtana on Skatan maatila Helsingin Vuosaaressa. Vihreän veräjän työntekijät ovat osallistuneet alan valtakunnalliseen kehittämiseen, jossa on kehitetty alan koulutustoimintaa, eettistä ohjeistusta ja laatumerkkejä yhteistyössä THL:n kanssa. Vihreän veräjän sivustolta löydät satoja käytännön vinkkejä ja opaskirjoja luontolähtöiseen toimintaan kaikkina vuodenaikoina. Materiaalit ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.
Luonnossa mielenterveyskuntoutuja saa olla myös lintubongari
Luontoympäristön hyvinvointivaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa, joka kertoo kehomme ja mielemme hyötyvän yhteydestä luontoon. Toiminnallisuuteen liittyy usein yhteisöllisyyden, uuden oppimisen ja onnistumisen kokemuksia. Luontoympäristön vahvistamat positiiviset emootiot ja yhdessä tekeminen synnyttävät myös hyvät edellytykset uudenlaiseen vuorovaikutukseen. Luonnossa koetut elämykset voivat tutkimusten mukaan vaikuttaa jopa ihmisen identiteettiin, jolloin esimerkiksi mielenterveyskuntoutujan identiteetin rinnalle tulee vaikkapa lintubongarin tai luontovalokuvaajan identiteetti.
Mielenterveyskuntoutujan identiteetin rinnalle tulee vaikkapa lintubongarin tai luontovalokuvaajan identiteetti.
Luonto onkin osoittautunut erinomaiseksi kumppaniksi aikuiskuntoutujien, lasten ja perheiden, ikääntyneiden ja maahanmuuttajien kanssa. Toimintakyvyn rajoitteet eivät estä luontotoimintaa vaan esimerkiksi puutarhatoiminnassa on ollut mukana pyörätuolissa olevia osallistujia ja luontoyhteyden kokemisen mahdollisuuksia on kehitetty jopa vuoteeseen sidotuille ihmisille.
Entä jos diakonian vapaaehtoinen olisikin kalakaveri?
Monet sote-kentän työntekijät ovat Green Care -toiminnan kasvun myötä kehittäneet luontotoiminnasta omaan työhönsä uuden menetelmän, jota he voivat käyttää samalla tavoin kuin jotkut käyttävät esimerkiksi taideterapiaa tai musiikkia.
Olemme kouluttaneet sote-järjestöjen työntekijöiden tueksi myös luontovapaaehtoisia. Näissä koulutuksissa olemme huomanneet, että mukaan tulee ihmisiä, jotka eivät muuten kiinnity vapaaehtoistyöhön. Heidän jakaessaan omaa innostustaan ja osaamistaan rakkaaseen harrastukseensa liittyen kaikki osapuolet voimaantuvat. Luontolähtöisen toiminnan avaamat uudet vapaaehtoisuuden muodot vaikkapa kalakavereina tarjoavat mahdollisuuksia myös seurakunnan diakoniatyöhön.
Luontolähtöisen toiminnan avaamat uudet vapaaehtoisuuden muodot vaikkapa kalakavereina tarjoavat mahdollisuuksia myös seurakunnan diakoniatyöhön.
Monet tutkimukset ovat vahvistaneet suomalaisille tutun metsäkirkkokokemuksen. Luonnon keskellä spiritualiteettiin liittyvät pohdinnat nousevat usein itsestään esille ja omien elämänkysymysten ja arvojen pohdiskelulle tarjoutuu luonteva tila. Luonnossa virittyvän hengellisen ulottuvuuden syventämiseen ja entistä kestävämmän elämäntavan etsintään seurakunnilla on paljon annettavaa.
Luontolähtöisen toiminnan koulutusta diakonista työtä tekeville
Me Sininauhaliitossa haluamme innostaa diakoniatyöntekijöitä yhteiseen kehittämistyöhön, jossa luontotoiminta voisi tulla entistä vahvemmin osaksi diakoniatyötä. Siksi olemme yhdessä STEP-opintokeskuksen kanssa suunnitelleet monimuotokoulutuksen, joka on räätälöity erityisesti diakonista asiakastyötä seurakunnissa ja järjestöissä tekevien tarpeisiin. Koulutus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 ja se sai hyvän vastaanoton.
Vuonna 2023 Luonto kumppanina – luontolähtöiset menetelmät, hengellisyys ja ympäristövastuu –koulutuksen lähijaksot toteutetaan inspiroivassa luontoympäristössä Pieksämäen Partaharjukeskuksessa 21.3.–23.3. ja 30.8.–31.8. Lähijaksojen välillä luontolähtöisiä toimintatapoja kokeillaan ja kehitetään omassa ammatillisessa toimintaympäristössä, yhdessä omien asiakkaiden, vapaaehtoisten ja yhteistyöverkostojen kanssa. Koulutuksen asiantuntijoina toimivat kehittäjä Tuomo Salovuori Sininauhaliitosta, pastori ja ekoteologi Pauliina Kainulainen ja kestävän kehityksen kouluttaja Jari Visto STEP-opintokeskuksesta.
Tarkempaa tietoa koulutuksesta löydät kirkon koulutuskalenterista ja STEP-koulutuksen sivuilta, missä voit ilmoittautua koulutukseen 13.2.2023 mennessä. Lisätietoja antaa myös Jari Visto STEP-opintokeskuksessa.
Tuomo Salovuori
Sininauhaliitto
Kuva: Tuomo Salovuori.
