Eurodiaconia on eurooppalaisten diakoniatoimijoiden verkosto, joka edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Verkostoon kuuluu 59 jäsenjärjestöä 32 maasta eri puolilta Eurooppaa. Suomesta jäseninä ovat Kirkkohallitus (eli Suomen ev.lut kirkko), Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ODL, Helsingin Diakonissalaitos HDL, Lahden Diakonialaitos DILA sekä Kirkkopalvelut. Eurodiaconian puheenjohtaja on toimitusjohtaja Olli Holmström / HDL ja pääsihteerinä on Heather Roy.
Vuosikokous-konferenssi järjestetään vuosittain huhti-toukokuussa. Yleensä se on järjestetty jonkun jäsenjärjestön kutsumana, mutta tällä kertaa kutsuja oli Eurodiaconian toimisto Brysselissä. Kahtena ensimmäisenä päivänä konferenssiteemoina käsiteltiin mm. koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksia jäsenjärjestöjen omaan toimintaan sekä yhteiskuntiin laajemmin. Puhuttiin diakoniatoimijoiden muutosherkkyydestä ja kriisinkestävyydestä, hyvinvointivaltioiden lähitulevaisuuden haasteista ja lähimmäisenrakkauden toteuttamisesta tässä ajassa. Paneelikeskustelujen lisäksi oli runsaasti pienryhmäkeskusteluja ja workshoppeja, jotta kaikkien läsnäolijoiden kokemukset ja ajatukset tulivat kuulluiksi ja yhteisesti jakoon. Kolmantena päivänä oli sääntömääräinen vuosikokous sekä visioiva työskentely Eurodiaconian lähivuosien painopisteistä.
Eurodiaconia – vaikuttamistoimintaa ja kehittämishankkeita
Eurodiaconian toiminnan voi jäsentää jakautuvan kahteen pääosaan: vaikuttamistoimintaan ja hankkeisiin. Vaikuttamistoiminnassa keskiössä ovat kannanotot ja neuvottelut EU-päättäjien kanssa, teemoina mm. köyhyys, romanit, maahanmuutto, ikääntyminen, sosiaalipalvelut ja sosiaalipolitiikka. Näitä kannanottoja laaditaan yhteistyössä jäsenten kanssa. Nyt valmisteilla on paperit mm. ikääntyneiden ihmisarvoisesta hoidosta, sosiaaliturvasta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta erityisesti köyhimpiin. Teemoihin liittyviä avoimia webinaareja ja niiden tallenteita löytyy Eurodiaconian sivuilta. Kts. esim. tilaisuus EU sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ohjelmasta (European Pillar of Social Rights)
Toinen keskeinen toimintahaara ovat yhteiseurooppalaiset kehittämishankkeet, joihin on haettu EU-rahoitus. Eurodiaconia auttaa rahoituksen hakemisessa eri tavoin. Verkosto itsessään on oiva mahdollisuus löytää samoista teemoista kiinnostuneita kumppaneita eri puolilta Eurooppaa. Eurodiaconian toimistolta saa myös konkreettista apua eri rahoitusmahdollisuuksien osalta. Lisätietoja löytyy rahoitussivulta.
Muutamia nostoja vuosikokous-konferenssissa käytetyistä puheenvuoroista
Keskustelimme diakoniaorganisaatioiden kokemuksista näinä kriisiaikoina. Todettiin, että vuoden 2015 pakolaiskriisi nosti keskiöön ihmisoikeudet verrattuna kansallisiin oikeuksiin. Vuoden 2020 koronapandemiassa keskiössä olivat puolestaan yksilön oikeudet verrattuna yhteisön turvallisuuteen. Vahvoja arvolähtöisiä keskusteluja siis on käyty kaikkien viimeaikaisten kriisien yhteydessä. Ukrainan sota on sinänsä kriisi osana kriisien jatkumoa, mutta toisaalta varsinkin viime vuosikymmeninä sotaa käyneistä maista tulleet edustajat muistuttivat, että sota on aina aivan erityinen, omalaatuinen, syvä ja katastrofaalinen kriisi eikä sitä siksi tulisi niputtaa osaksi ns. tavallisten suhdannekriisien jatkumoa.
Huolta aiheuttaa näiden kriisien vaikutus köyhimpiin. Kustannusten nousu vaikeuttaa erityisesti jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Keskustelussa korostettiin myös hyvinvointivaltioiden suojaavaa roolia esimerkiksi koronapandemian hoidossa, jolloin keskiluokka ei pudonnut köyhyyteen. Valtiot kykenivät sekä jakamaan taloudellista tukea että tarjoamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Koronan henkisinä vaikutuksina nostettiin lisääntynyt yksinäisyys, sekä perheiden että yksinelävien eristäytyneisyys ja mielenterveyden haasteet.
Diakoniatoimijoiden osalta todettiin, että sekä koronakriisissä että Ukrainan sodassa toimintaympäristön tilanne muuttui käytännössä yhdessä yössä. Tarvittiin nopeaa reagointia ja asioiden uudelleenarviointia. Piti päättää, missä määriin jatketaan normaalia toimintaa ja missä määrin suunnataan resurssit uudelleen. Yhteistyön merkitys on korostunut ja siinä erityisesti kyvykkyys ottaa uudessa tilanteessa uudella tavalla käyttöön aiemmin luodut yhteistyöverkostot.
Kriiseistä toisiin – tai kohti oikeudenmukaisempaa Eurooppaa
Viime vuodet ovat osoittaneet, ettemme kykene varautumaan kaikkeen, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Olennaista on siksi ylläpitää ketteryyttä ja joustavuutta, kykyä tehdä päätöksiä nopeasti ja toimia yhdessä toisten kanssa. Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet jopa EU-päätöksenteon ennenkuulumattoman nopean päätöksentekokyvyn! Byrokratia ei todellakaan ole välttämättä hidasta eikä kankeaa.
Kun sekä pandemia että Ukrainan tilanne toivottavasti vähitellen rauhoittuvat – tai pikemminkin jo niiden rinnalla on aika tarttua myös pidempiaikaisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja köyhyyteen. Hyviä yhteiseurooppalaisia tavoitteita ovat EU:n Pillar of the Social Rights sekä YK:n Agenda 2030, josta kirkossa tehtiin hiljattain oma talkookirja. Kun liitämme oman työmme osaksi näitä yhteisiä tavoitepapereita, olemme yhdessä eurooppalaisten kollegojemme kanssa luomassa parempaa maailmaa kaikille.
Titi Gävert
Diakonian kehittämisen asiantuntija, Kirkkohallitus
