Saavutettavaa sivustoa pystyy käyttämään lähes kuka tahansa – vammoista ja toimintarajoitteista riippumatta. Saavutettava verkkosivusto lisää siis yhdenvertaisuutta. Tällä hetkellä suurin osa verkkosivustoista ei täytä hyvälle saavutettavuudelle asetettuja vaatimuksia. Tällaisten verkkosivustojen käyttäminen on monelle hyvin hankalaa tai jopa mahdotonta.
Tietoisuus saavutettavuudesta on kasvussa. Huhtikuussa 2019 tullut laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta asettaa saavutettavuusvaatimuksia julkisen puolen ja julkisella rahoituksella toteutetuille palveluille. Lainsäädäntö koskee lisäksi joitain yksityisen puolen palveluntarjoajia, kuten pankkeja ja vakuutusyhtiöitä.
Puutteellinen kielitaito tai puutteet teknisessä osaamisessa saattavat estää joidenkin verkkopalvelujen käytön kokonaan. Monet suomen kieltä opettelevat maahanmuuttajat, tietotekniikkaan tottumattomat ikäihmiset ja erityisryhmät ovat vaarassa pudota verkkopalveluiden ulkopuolelle.
Asia herättää huolta aikana, jolloin useat kaikille yhteiset, päivittäisen arjen pyörittämiseen tarkoitetut palvelut ovat saatavilla pelkästään verkon kautta.
Uusi lainsäädäntö asettaa yhteensä 50 yksittäistä mitattavaa kriteeriä saavutettavuuden toteutumiselle. Laki asettaa minimivaatimukset saavutettavuudelle, mutta se ei kata täysin asian kaikkia puolia. Todellinen hyvä saavutettavuus on monen eri tekijän summa.
Ensinnäkin sivuston tekninen rakenne, joka on näkyvän sivurakenteen taustalla, täytyy toteuttaa huolellisesti. Ohjelmakoodin on noudatettava lainsäädännössä määriteltyjä saavutettavuusvaatimuksia, jotta erilaiset päätelaitteet, selaimet ja vammaisille ja toimintarajoitteisille suunnitellut avustavat teknologiat osaavat tulkita verkkosivustojen ohjelmakoodia oikein.
Toiseksi on varmistuttava siitä, että verkkopalvelun sisältö on saavutettavissa usean eri aistin kautta, jotta aistirajoitteiset henkilöt saavat saman informaation. Lainsäädäntö vaatii, että esimerkiksi videoissa tulee olla tekstitys ja videoista pitää olla saatavilla myös kuvailutulkattu versio.
Kolmanneksi sivuston rakenteen ja toimintojen on oltava niin loogisia, että käyttäjät pystyvät toimimaan siellä ongelmitta. Usein sivuston sisäiseen navigointiin liittyvät rakenteet tuottavat käyttäjille ongelmia. Sivuston huono käytettävyys saattaa tehdä käytöstä hyvin hankalaa tai mahdotonta henkilöille, joilla on esimerkiksi kognitiivisia haasteita. Tällöin huonosta käytettävyydestä tulee saavutettavuusongelma.
Neljänneksi on huolehdittava sisällön ymmärrettävyydestä. Lainsäädäntö ei suoraan velvoita selkeän kielen käyttämiseen, mutta käytännössä epäselvä sisältö vaikeuttaa verkkosivujen käyttöä merkittävästi. Sivun pääsisällön, navigaation ja muiden elementtien tulisi olla selkeitä, ja niissä on käytettävä verkkoympäristöön sopivaa kieltä. Jos sivusto tai yksi sen kieliversio on suunnattu ihmisille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskieltä, on käytettävä selkokieltä.
Selkokieli on kiteyttämistä
Selkokieli on kielimuoto, jota on yksinkertaistettu niitä ihmisiä varten, joille tavallinen yleiskieli on liian vaikeaa. Selkokeskuksen arvion mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa noin 650 000–750 000 ihmistä (11–14 % väestöstä).
Hyvä selkoteksti on asian kiteytys: ydinasia nostetaan esille ja ylimääräiset karsitaan pois. Asian käsittelytapa ja näkökulma, käytetyt kielen rakenteet ja sanat valitaan lukijan mukaan, ei kirjoittajan osaamisen ja tietojen perusteella.
Kielen helppous tai vaikeus ei riipu yksittäisistä sanoista. Jos teksti on johdonmukainen ja kiinnostava, toisin sanoen mielekäs lukea, yksi vaikea sana ei vielä kaada sitä. Ongelmia lukijalle syntyy yleensä silloin, kun teksti vilisee pitkiä, abstrakteja termejä, jotka on sidottu toisiinsa mutkikkain lauserakentein. Jos teksti lisäksi etenee epäjohdonmukaisesti ja sen graafinen toteutus on heikko, lukijan motivaatio on koetuksella.
Toisinaan tekstien ongelmana on se, että ne olettavat lukijan arvaavan, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. Selkokieltä tarvitseva lukija ei useinkaan ymmärrä rivien väliin piilotettua viestiä. Tosin vielä pahempaa on, jos kirjoittaja ei itsekään tiedä, mitä haluaa sanoa.
Selkokeskuksen sivuilla on kattava tietopaketti selkokielen, selkokuvan ja selkovideoiden periaatteista.
Selkokieli toimii verkossa
Selkokielen periaatteet toimivat yleensä verkossa hyvin, vaikka ne onkin alun perin tehty painetulle medialle. Selkosivuston suunnittelussa on syytä muistaa, että pääsisällön lisäksi kaikki muutkin sivuston elementit on toteutettava selkoperiaatteiden mukaan.
Selkokielen lisäksi kannattaa verkkopalveluissa ottaa huomioon muutama olennainen seikka. Selkosivujen käyttäjätestauksissa on todettu, että liian suuri määrä informaatiota heikentää sivuston saavutettavuutta huomattavasti. Usein sivustoilla halutaan varsinaisen sisällön lisäksi kertoa käyttäjälle tietoa jos vaikka mistä pääsisältöön liittyvästä tai liittymättömästä asiasta. Tätä kannattaa selkosivulla välttää ja keskittyä olennaiseen.
Selkosivusto kannattaa myös rakentaa niin, että yksittäiset elementit ja sivun osat noudattavat yleistä toimintatapaa tai käytäntöä. Yksinkertaiset, toimivat perusratkaisut toimivat selkosivuilla yleensä paremmin, koska selkokieltä tarvitseville uusien käyttötapojen oppiminen on lähinnä rasite. Esimerkiksi navigaation sijoittaminen yleisesti käytettyyn paikkaan eli sivun ylälaitaan ja painikkeiden selkeä erottuvuus tekevät sivuston käyttämisestä intuitiivista.
Selkokielen lisäksi sivuilla on otettava huomioon yleiset hyvän verkkokirjoittamisen ohjeet. Lukija voi edetä sivulta toiselle missä järjestyksessä tahansa, joten tekstien on oltava loogisia lukujärjestyksestä riippumatta. Usein samaa asiaa pitää jonkin verran toistaa eri sivuilla. Nasevaan otsikointiin sivuilla ja navigaatiorakenteissa kannattaa kiinnittää huomiota.
Verkossa on sekä julkaistu kokonaan selkokielisiä sivustoja (esim. www.satasairaala.fi) että tehty selko-osioita yleiskielisten sivustojen yhteyteen. Molemmissa ratkaisuissa palvelupolku kokonaisuudessaan voidaan pitää selkokielisenä ja selkokieltä tarvitseville ihmisille helppona käyttää.
Tarkista sivuston selkokielisyys
Selkokeskus myöntää yhdessä Papunet-verkkopalvelun kanssa selkotunnuksen sivuille, jotka täyttävät selkosivustojen vaatimukset. Tunnustarkistus on ilmainen. Siihen kuuluu sivuston toteutuksen ja kielen tarkistus, mutta ei muokkausta tai kommentointia.
Yhteystiedot:
Selkokeskus (www.selkokeskus.fi, selkokeskus@kvl.fi)
Papunet-verkkopalvelu (www.papunet.net, papunet@kvl.fi)
Lisätietoa verkossa
- World Wide Web -konsortiumin (W3C) saavutettavuusohjeet (WCAG 2.1) https://www.w3.org/TR/WCAG21/ . Merkittävä ja kattava saavutettavuusohjeistus, johon myös laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta pohjautuu.
- WebAim-verkkopalvelun saavutettavuussivusto (www.webaim.org)
- Tietoa saavutettavista verkkopalveluista, yleistä tietoa lainsäädännöstä sekä ohjeita ammattilaisille (www.papunet.net/saavutettavuus)
- Selkokielen periaatteista lisää https://selkokeskus.fi/selkokieli
- Luettelo selkotunnuksen saaneista verkkosivuista: https://selkokeskus.fi/selkokielinen-media/selkokieliset-sivustot/
Kirjoittajat:
Saavutettavuus-yksikön johtaja, PsM Sami Älli, Kehitysvammaliitto
FM Leealaura Leskelä, Kehitysvammaliitto
