Yksinkertainen kirkko on nimensä mukaisesti yksinkertainen tapa kokoontua Raamatun ja rukouksen äärelle. Muun muassa Lontoon hiippakunta Englannin kirkossa pyrkii tietojeni mukaan synnyttämään sata Simple Church -ryhmää lähivuosien aikana, osana muuta seurakuntatoimintaa.
Tavoitteena on, että ihmiset saisivat osallistua Raamatun lukemiseen ja pohtimiseen sekä rukoukseen, joita voidaan hyvällä syyllä pitää osana seurakunnan ydintä. Vaikka väite voi tuntua yllättävältä julkisen keskustelun valossa, Raamattu ja Jeesus kiinnostavat ihmisiä. Siksi olisi hyvä, että ihmiset pääsisivät itse käsiksi Raamattuun ja rukoukseen.
Simple Church -idea voidaan käsittää hyvin laajasti ja sillä voidaan jopa pyrkiä korvaamaan koko perinteinen seurakuntaelämä. Itse en näe tällaista hyvänä vaihtoehtona, mutta mielestäni yksinkertaisen kirkon periaatteita voi hyvin käyttää tuomaan selkeyttä ja myös yhteisöllisyyttä erilaisiin ryhmäkokoontumisiin tai vaikkapa jumalanpalveluksiin. Parhaimmillaan periaatteet voivat rohkaista toteuttamaan yksinkertaisen kirkon missä tahansa ja saamaan siten uusia ihmisiä evankeliumin ja rukouksen äärelle. Mielestäni tämä tarvitsee tuekseen seurakunnallisen yhteisön, jossa on selvä johtajuus ja joka seuraa tasapainoisen seurakunnan periaatteita, esimerkiksi Apostolien tekojen toisen luvun jakeiden 42–47 malliin tai vaikkapa Tukholman Santa Clara -seurakunnan tapaan, jossa yhdistyvät hienolla tavalla mm. diakonia ja rukous. Jälkimmäisestä kertoo Carl-Erik Sahlbergin kirja Kasvava seurakunta. Suosittelen kirjaa lämpimästi!
Yksinkertaisen kirkon yksinkertainen esittely
Yksinkertaisimmillaan näitä periaatteita voi toteuttaa lähes missä tahansa ryhmässä vaikkapa seuraavasti.
Kukin ryhmän osallistuja kertoo kuluneelta viikolta yhden kohokohdan eli kiitosaiheen ja/tai yhden mieltään painavan asian eli rukousaiheen. Heti tämän jälkeen toiset ryhmäläiset rukoilevat hänen puolestaan esimerkiksi niin, että yksi ryhmäläinen rukoilee ääneen. Toinen vaihtoehto on siunata hänet Herran siunauksella. Jos ryhmiä on useita esimerkiksi jumalanpalveluksessa, niin tilaisuutta johtava henkilö rukoilee ääneen ja kukin ryhmä voi laittaa rukouksen ajaksi käden sen henkilön päälle, jonka puolesta rukoillaan.
Toiseksi luetaan raamatunkohta ääneen esimerkiksi jae kerrallaan vuorotellen. Teksti laitetaan pois näkyvistä ja keskustellaan seuraavalla tavalla. Joku ryhmäläisistä kertoo omin sanoin, mitä juuri luettiin. Sen jälkeen muut täydentävät kuulemaansa. Sitten otetaan taas teksti esille ja tutkitaan sitä tarkemmin seuraavien kahden kysymyksen avulla: 1. Mitä voisin oppia tästä tekstistä omaan elämääni? 2. Kenelle voisin kertoa tästä?
Rukouksen ja raamatunkohdan pohdinnan voi toteuttaa edellä mainitulla tavalla myös jumalanpalveluksessa, jolloin keskustelu toimii osana saarnaa tai jopa korvaa sen. Rukous ryhmässä voi olla samoin osa esirukousta tai muodostaa koko esirukousosan vaikkapa viikkomessussa.
Yksinkertaisen kirkon kokoontumisen pitempi esittely
Alussa on mahdollisuuksien mukaan hyvä olla yhteistä syömistä. Kahvin ja teen äärellä on luontevaa vaihtaa kuulumisia ja tutustua toisiin. Keskustelua voi tarvittaessa ohjata vaikka kysymällä, mitä hauskaa sinulle on tapahtunut viimeisen viikon aikana. Tai mikä on ollut viikon kohokohta. Yhdessä syömiseen voidaan käyttää aikaa noin puoli tuntia.
Seuraavaksi voi laulaa yhdessä, jos se tuntuu luontevalta. Tämän voi toteuttaa vaikkapa cd-levyn avulla tai perinteisemmin lauluja tai virsiä laulamalla.
Sitten voidaan siirtyä Raamatun tutkisteluun. Raamatusta valitaan teksti, jota käsitellään. Tekstien valintaa kannattaa suunnitella etukäteen. Englannissa on käytetty esimerkiksi Johanneksen evankeliumin seitsemää ihmettä ensimmäiseen seitsemään kokoontumiseen, kun ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Tekstit voivat olla esimerkiksi Jeesuksen vertauksia, jokin evankeliumi luku luvulta, koottuja psalmeja ja niin edelleen.
Raamatunkohdan pohtiminen voi tapahtua esimerkiksi seuraavalla tavalla. Luetaan Raamatunkohta ääneen vaikka jae kerrallaan vuorotellen. Sitten teksti laitetaan pois näkyvistä ja joku ryhmäläisistä kertoo omin sanoin, mitä juuri luettiin. Sen jälkeen muut täydentävät kuulemaansa. Sitten otetaan taas teksti esille ja tutkitaan sitä tarkemmin seuraavien kysymysten avulla: Mitä teksti tarkoittaa? Mitä opin Jeesuksesta tai Jumalasta tämän tekstin pohjalta? Mitä voisin oppia tästä tekstistä omaan elämääni? Kenelle voisin kertoa tästä?
Raamatunkohdan käsittelyn jälkeen on rukouksen vuoro. Jos ryhmässä on enemmän kuin neljä ihmistä, niin ryhmät jaetaan vielä pienemmiksi rukouksen ajaksi. Jokaisen puolesta rukoillaan henkilökohtaisesti omalla vuorollaan seuraavasti:
- Kierroksen aloittava ryhmäläinen kertoo kuluneelta viikolta yhden kohokohdan eli kiitosaiheen ja yhden mieltään painavan asian eli rukousaiheen. Tähän on hyvä antaa esimerkiksi kahden minuutin ohjeaika, varsinkin, jos useat ryhmät toimivat yhtä aikaa.
- Heti tämän jälkeen toiset ryhmäläiset rukoilevat hänen puolestaan. Ensin ollaan hetki hiljaa, sitten yksi rukoilee lyhyesti ääneen annetun aiheen puolesta.
- Sitten kerrotaan lyhyesti, jos mieleen tuli häntä varten jotain rohkaisevaa. Tämä voi olla jokin Raamatun lupaus, laulu, mielikuva tai rohkaiseva ajatus.
- Lopuksi henkilö siunataan Herran siunauksella. Mikäli niin koetaan hyväksi, muut ryhmäläiset voivat laittaa käden hänen päänsä tai olkapäänsä päälle.
Sitten kierros jatkuu kohdasta 1 seuraavan henkilön kohdalla.
Aikataulu kokoontumiselle kannattaa miettiä etukäteen. Kaksi tuntia riittää kaikkeen edellä mainittuun varsin hyvin ja yksittäisiä osia voi toteuttaa hyvin lyhyesti. Yksinkertaisen kirkon aloittamiseen ei tarvita pitkää koulutusta, sillä ryhmänvetäjän tehtävä ei ole opettaa ryhmää. Ryhmänvetäjä tarvitsee kuitenkin tukea tehtäväänsä. Siksi on viisasta, että hän kuuluu itsekin johonkin seurakunnan ryhmään ja käy sen yhteisissä kokoontumisissa. Tällöin hän saa olla itse ryhmäläisen asemassa ja voi saada tarvittavaa tukea.
Edelliset mallit on sovellettu Jyväskylän seurakunnan KohtaamisPaikan sivuilta www.kohtaamispaikka.net.
Jukka Jämsén
hiippakuntasihteeri, lähetys- ja kansainvälinen työ
Lapuan hiippakunta
(Kuva: Aapo Jämsén)
