Kuva: Ihmisiä ruokapöydän ympärillä / Setlementti Louhela
Yhdessä katettu -verkoston toiminnassa yhteisöllinen kansalaistoiminta yhdistyy hävikkiruuan hyötykäyttöön.
Yhdessä katettu on järvenpääläinen usean eri toimijan yhteistyöverkosto, joka on kehittänyt toimintatapoja yhteisöllisyyden ja työelämäosallisuuden lisäämiseksi. Verkostossa varastoidaan keskitetysti paikallisten sopimuskumppaneiden lahjoittamaa ruokaa, jota on hyödynnetty kaikille avoimien yhteisöllisten ruokailujen järjestämisessä.
Ruokailuja ovat järjestäneet Järvenpään Vapaaseurakunta, Järvenpään evankelis-luterilainen seurakunta, Vineyard Uusimaa -seurakunta, Setlementti Louhela ja Tuusulanjärven Klubitalo. Yhdessä katettu on kerännyt samojen pöytien ääreen viikoittain satoja ihmisiä. Päiväsaikaan pidettävien lounasruokailujen ohella verkosto on järjestänyt mm. aamukahvitilaisuuksia. Niihin on osallistunut runsaasti eläkeläisiä ja työttömiä sekä mm. perheenäitejä lapsineen. Samalla ne kokoavat yhteen kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia.
– Haluamme järjestää kaikille avoimia matalan kynnyksen kokoontumisia. Tavoitteemme on, ettei kenenkään tarvitse arastella niihin tulemista. Mielestämme tämä on myös toteutunut hyvin, toimintaa pyörittävän ViaDia Keski-Uusimaa ry:n puheenjohtaja Risto Vappula luonnehtii.
Aterioiden valmistamisesta vastaavat monesti vapaaehtoiset. Ruokailu on ilmaista, halutessaan on voinut jättää vapaaehtoisen ruokamaksun Vappulan mukaan hyvä ruoka on arvo itsessään.
– Lähtökohtamme on se, että ruokamme on hyvin tehtyä, maittavaa ja laadukasta. Haluamme luoda näihin tilaisuuksiin myös kodikkaan ja lämpimän tunnelman. Toiveemme on, että näistä tilaisuuksista voi saada uusia tuttavia, ehkä ystäviäkin.
Saman pöydän ääreen
Toiminta alkoi muotoutua vuonna 2014, kun Järvenpään kaupungin aikuissosiaalipuolesta vastaava työntekijä oli tutustumassa Järvenpään Vapaaseurakunta Arkin toimintaan.
– Heitin keskustelussamme ilmaan ajatuksen siitä, miten hienoa olisi jos Järvenpään alueen eri ruoka-aputoimijat saataisiin koottua yhteiseen keskusteluun, tuolloin Arkin pastorina toiminut Vappula kertoo.
Pian eri ruoka-aputoimijat saatiinkin saman pöydän ääreeen.
– Tapasimme säännöllisen epäsäännöllisesti ja opimme tuntemaan toisiamme. Vähitellen alkoi muhia ajatus yhdessä koordinoidusta ruoka-aputoiminnasta.
Seuraavaksi järvenpääläiset lähtivät tutustumaan Vantaalle Yhteinen pöytä -verkostoon, joka järjestää ja kehittää kaupunki- ja seurakuntayhtymävetoisesti vantaalaista ruokaputoimintaa. Järvenpäässä oli ensin ajatuksena koordinoida toimintaa siten, että kaupungin asukkailla olisi mahdollisuus ruoka-apuun viikon jokaisena päivänä.
– Yhteisten intensiivisten keskustelujen jälkeen päädyimme kuitenkin siihen, että pelkän ruokajakelun sijaan on parempi valmistaa ruoka itse ja järjestää ruokailutilaisuuksia, Vappula kertoo.
Ajatukselle oli olemassa Järvenpäässä valmista pohjaa, sillä useampi verkoston toimijoista oli järjestänyt jo aiemmin omia ruokailutilaisuuksia. Yhteinen verkosto kuitenkin laajensi ja monipuolisti kunkin tahon omaa toimintaa.
Hyvä teko ympäristölle
Varsinainen Yhdessä katettu -verkosto alkoi toimia vuonna 2017. Toiminnan pyörittämisestä vastaava ViaDia Keski-Uusimaa ry -aiemmalta nimeltään ViaDia Järvenpää ry -on vuonna 2011 perustettu diakoniatyön ja sosiaalialan paikallisjärjestö. Järjestö on osa valtakunnallista ViaDia ry:tä ja Suomen Vapaakirkkoa.
Järvenpään kaupungin antamien resurssien turvin verkoston hankesuunnittelijaksi palkattiin Henna Kärki. Sittemmin Yhdessä katettu- toiminnan ympärille syntyi Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke, ja Kärki jatkoi sen hankepäällikkönä. ViaDia Keski-Uusimaa ry:n toiminnanjohtaja Jappe Vilponen toimii koko verkostotoiminnan koordinaattorina.
Merkittävä käänne tapahtui loppuvuodesta 2017, kun Lidl Suomi lahjoitti verkostolle 15 pakastinta.
– Pakastinten avulla perustimme ViaDia Keski-Uusimaa ry:n toimintakeskukseen ruokaterminaalin, josta verkostomme toimijat voivat noutaa elintarvikkeita, Vappula kertoo.
Vappulan mukaan ruokahävikin vähentämisestä on muodostunut yksi verkoston keskeisistä tavoitteista.
– Ravinnon ja ruokaketjun osuus ihmisten kulutuksen ympäristövaikutuksista on jopa 40 prosenttia. Kauppojen ja elintarviketuotannon hävikkiruokaa hyödyntämällä haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi. Näin ruokailuihimme tuleminen on samalla hyvä teko ympäristölle.
Kuva: Hedelmiä ruokapöydällä / Setlementti Louhela
Kiinni töihin
Yhdessä katettu -verkostotoiminnan yksi olennainen osa on tukea niitä järvenpääläisiä sekä Järvenpään lähialueilla asuvia, jotka ovat vaikeassa työmarkkinatilanteessa. Moniammatillisessa yhteistyössä ovat mukana Järvenpäässä ja Keski-Uudellamaalla osaamis- ja työllisyyspalvelut, maahanmuuttajatoimisto Verso, Keusoten sosiaalinen kuntoutus ja TE-toimisto.
– Kymmenittäin järvenpääläisiä ja muita keski-uusimaalaisia on ollut mukana kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeiluissa ja työharjoittelussa. Työtehtävät ovat liittyneet kuljetukseen, varastointiin, lajitteluun ja ruoka-avun järjestämiseen. Verkostomme toiminta on antanut monille mahdollisuuden päästä töihin kiinni. Lisäksi muutamat aiemmin asiakaskuntaamme kuuluneet ovat siirtyneet vapaaehtoistiimiin, Vappula sanoo.
Vappulan mukaan verkostoon halutaan mukaan uusiakin yhteistyötahoja, jotka voivat toteuttaa yhteisöllisiä ruokailuja tai lahjoittaa ruokaa toimintaan.
Korona-ajan vaiheita
Korona-aika on vaikuttanut luonnollisesti myös Yhdessä katettu-toimintaan.
– Korona-ajan alkaessa kokoontumisemme menivät tauolle, mutta sittemmin niitä alettiin taas pikkuhiljaa järjestää annettujen rajoitusten puitteissa: rajoitamme osallistujien määrää, huolehdimme turvaväleistä ja suosimme käsidesin käyttöä, hankepäällikkö Henna Kärki kertoo.
Korona-aikana isojen yhteisten ruokailujen tilalle on tullut elintarvikejakelua, joka on toteutettu kahvittelujen yhteydessä tai omina jakotilaisuuksinaan. Lähinnä keväällä tiukempien koronarajoitusten aikana koteihin jaettiin merkittäviä määriä ruokaa. Esimerkiksi Järvenpään evankelis-luterilaisessa seurakunnassa eri työalojen työntekijät pakkasivat tuolloin ruokalaatikoita, joita diakonityöntekijät jakoivat eri puolille Järvenpäätä.
Kärki toteaa, että verkoston tarkoituksena on järjestää jatkossakin osallistavaa toimintaa, koronarajoitusten puitteissa.
– Tavoitteemme on, että toimintamme ei ole jatkossakaan pelkkää ruokakassien jakelua. Samalla haluamme tietysti varmistaa, että ihmiset saavat näin korona-aikanakin tarvitsemansa ruoka-avun. Seuraamme korona-ajan vaiheita ja toimimme tarkoituksenmukaisella tavalla.
Yhteinen tahtotila
Risto Vappulan mielestä on tärkeää, etteivät seurakunnat ja muu kolmas sektori joudu ottamaan julkiselle sektorille kuuluvaa roolia.
– Yhdessä katettu -toiminnassa on tietysti monia hyviä elementtejä, kuten siihen ruoka-avun ohella kuuluva yhteisöllinen näkökulma. Samalla yhteiskunnan tulee toimia kuitenkin niin, että varsinaiseen ruoka-apuun olisi nykyistä vähemmän tarvetta. Kirkon ja muun kolmannen sektorin tulee olla tässä pikemminkin lisäresurssi.
Vappulan mukaan Yhdessä katettu-verkoston syntymisessä avainasemassa oli yhteisen pohjan rakentuminen.
– Homma lähti liikkeelle pienestä ja innovaatio syntyi pikkuhiljaa prosessinomaisesti. Tulimme erilaisista arvopohjista, mutta ruoka oli tässä hyvä yhteinen väline. Asian eteneminen vaati aikaa ja yhdessä olemista.
Vappulan mukaan oleellista on se, että verkoston toimijoilla on yhteinen tahtotila auttaa paikallisia ihmisiä.
– Kaikki alkoi ruuasta. Se on johtanut kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentumiseen.
Juhana Unkuri
