Kissojenhoitaja, ensiapupäivystäjä ja vauvojen vaatettaja – näin Helena Lundén luovii neljän työnsä välillä, joista kolmea hän tekee ilmaiseksi. Helena Lundén hoitaa hylättyjä kissoja, päivystää Punaisessa Ristissä, etsii kadonneita ja kerää vaatteita vauvoille. Suomessa elää vahva talkoohenki ja halu auttaa, kertoo HS:n kysely vapaaehtoistyöstä 28.3.2017 HS.
Saattohoidon parissa työskentelee Suomessa satoja vapaaehtoisia. 68-vuotias Maija Juntunen sanoo, että vuosien vapaaehtoistyö Pirkanmaan Hoitokodissa on muuttanut hänen ajatusmaailmaansa ja lisännyt tyytyväisyyttä elämään. ”Omassa elämässäni kaikki asiat ovat hyvin ja koen, että minulla on voimaa ja halua jakaa hyvää eteenpäin. Tämä on mukavaa työtä, enkä edes koe tätä työksi vaan enemmänkin auttamiseksi ja läsnä olemiseksi”, Maija Juntunen kertoo Potilaan lääkärilehdessä 2016.
Lumijoen kirkkoon on kevyt pyöräilymatka kunnan joka kolkasta. Seurakuntalaisia on vähän vajaat kaksi tuhatta. Lähes puolet heistä mahtuisi yhtaikaa kirkkoon, jota kutsutaan Lakeuden Katedraaliksi. ”Väkimäärään nähden kirkossa käydään kohtuullisen hyvin”, tuumaa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Seppo Pietilä. ”Porukka on kyllä aktiivista, kun talkoita järjestetään, niihin löytyy aina tekijöitä. Jos oman seurakunnan eteen pitää jotain tehdä, se tehdään”, Pietilä kertoo. Kotimaa pro 2018
Vapaaehtoistoimintaa on tehty Suomessa läpi historian
Ihmiset ovat aina auttaneet toisiaan ja hoitaneet yhteisiä asioita vapaaehtoisuuden pohjalta. Naapuriapu, talkoot, vapaapalokunnat, järjestöjen toiminta, kerhojen ohjaus, diakoniatyö, sairaan ja vammaisen auttaminen ovat vain muutamia esimerkkejä vapaaehtoistyöstä, jota Suomessa on tehty pitkään. Suomalainen yhteiskunta ei toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta. Yhteiskunta ei olisi tämän näköinen kuin se nyt on ilman vapaaehtoisten aktiivisuutta. Ihmisten elämä olisi sisällöllisesti köyhempää ja elämänlaatu huonompaa ilman toimintaa yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtoistoiminnalla on näin monenlaisia ja syvälle käyviä merkityksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yhä useampi tekee vapaaehtoistyötä
Suomessa lähes 40 % ihmisistä tekee vapaaehtoistyötä, selviää Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa. Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen Taloustutkimuksella teetettyyn kyselyyn vastasi henkilökohtaisilla käyntihaastatteluilla 1000 henkilöä ympäri Suomea.
Tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan useammat suomalaiset haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä, jos joku kysyisi (yli 50 %). Meidän tulisi olla myös kiinnostuneita siitä 60 %, joka ei tee vapaaehtosityötä. Miten voisimme oppia pyytämään ystäviämme ja tuttaviamme mukaan yhdessä tekemiseen? Ovatko kehitysvammaiset tai muulla tavalla vammaiset esimerkiksi niitä, joita emme ole osanneet tai edes halua kutsua mukaan? Tulevaisuuden haasteena on poistaa kynnystä osallistumiselle ja kysyä: mitä sinä haluaisit tehdä?
Tutkimuksessa kysyttäessä mitä taitoja olet oppinut, tuli vastauksissa eteen monenlaista, mitä vapaaehtoistoiminta antaa tekijälleen: vuorovaikutustaitoja, viestintätaitoja, auttamisen taitoja, kärsivällisyyttä, monenlaisia kädentaitoja kuten ensiavun taitoja, ystävyyttä, paikan, johon kuulua, elämänsisältöä.
Yleisesti ajatellaan, että verkossa, järjestöjen ulkopuolella ja lyhytaikaisesti tehdään yhä enemmän vapaaehtoistyötä. Tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyötä tehdään kuitenkin pääosin pitkäkestoisesti sekä säännöllisesti ja kasvotusten järjestöjen tai yhteisöjen organisoimana.
Nuorten tekemä vapaaehtoistyö hurjassa nousussa
Vuonna 2001 toteutettu vapaaehtoistutkimus (Yeung 2002) sisältää runsaasti kiinnostavia elementtejä liittyen tutkimuksen nuorimpaan ikäryhmään, 15–24-vuotiaisiin vastaajiin. Heistä lähes kaksi viidestä (39 %) on mukana vapaaehtoistoiminnassa, mikä on hieman suomalaisten keskiarvoa enemmän. Lisäksi reilusti yli puolet (58 %) vapaaehtoistoiminnan ulkopuolisesta nuoresta olisi halukas tulemaan mukaan toimintaan, mikäli heitä siihen pyydettäisiin. Tämä on selkeästi korkeampi kuin kaikkien vastaajien keskiarvo (puolet vastaajista).
Monet tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat aiempaa kiltimpiä ja vähemmän räväköitä. Nyrkki ei heilu eikä pullo kallistu, vaan nuoret haluavat viettää aikaa perheen ja ystävien parissa. Muutoksen taustalta voi löytää monia eri asioita, kuten esimerkiksi kasvuympäristön ja ikäluokkien asenteiden muutoksen.
Tärkeää on myös huomata, että kun lähes 23 % (34 % v. 2015) kaikista suomalaisista on sitä mieltä, ettei edes pyydettäessä lähtisi mukaan vapaaehtoistoimintaan, niin sama luku on nuorilla vain 12 %. (18 % v. 2015) Vapaaehtoistoiminnan kannatus nuorten keskuudessa – niin asenteissa kuin osallistumisessakin – on vahvaa ja kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Voimme iloita nuorista, jotka ovat oppineet jo nuorena sen, että antaessaan saa.
Irene Nummela
Asiantuntija, KDS
