Loppuvuoden tervehdys Diakonia-ammattikorkeakoulusta! Mahdolliset tulevat diakoniatyön kollegasi ovat ahkeroineet opinnäytetöidensä kimpussa. Tähän on koottu iloksesi ensimmäinen osa laajasta otoksesta laadukkaimmista opinnäytteistä diakoniaan liittyen, ole hyvä! Jatko-osa ilmestyy ensi viikolla.
Opinnäyte sisältyy sekä alempaan (AMK) että ylempään (YAMK) ammattikorkeakoulututkintoon. Opinnäytetyö voi olla tutkimuksellinen tai kehittämispainotteinen ja ne tehdään yleensä tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Nämä opinnäytteet on julkaistu aikavälillä 9/2020 – 9/2021. Opinnäytteet on jaettu aiheittain muutaman eri oven taakse. Olisiko teidän seurakunnassanne tarvetta tutkimiselle tai kehittämiselle? Voit ottaa rohkeasti yhteyttä opinnäytetyöasioissa, esim. ilona.kontinen(a)diak.fi.
OSALLISUUS, YHTEISÖLLISYYS JA VERTAISUUS
KOHTAAMISIA JENNYN OLOHUONEESSA. Tutkimus Kannelmäen seurakunnan yhteisöruokailun merkityksellisyydestä ja kehittämistarpeista.
Marika Leutola-Tarvonen & Eeva Miyashita & Olga Nurminen
Suunnitelmissa yhteisöruokailun kehittäminen? Jennyn Olohuone on kaikille avoin yhteisöllinen kohtaamispaikka Kannelmäen seurakunnan tiloissa. Opinnäytetyössä selvitettiin kävijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksia yhteisöruokailun merkityksellisyydestä sekä kartoitettiin toiminnan kehittämisideoita.
Tuloksista ilmeni yhteisöllisyyden, kohtaamisen, osallisuuden, vapaaehtoistoiminnan, ruoan ja hengellisyyden merkityksellisyys Jennyn Olohuoneen yhteisöruokailussa. Kehittämisideat olivat enemmänkin tilaan ja toiminnan sisältöön liittyviä kuin yhteisöruokailun ilmapiiriin vaikuttavia asioita. Toiminnan sisältöön toivottiin yhä enemmän yhteistä toimintaa, kuten juhlia, teemapäiviä ja luovaa toimintaa. Yhteisöruokailulla on merkittävä vaikutus kävijöiden ja vapaaehtoisten hyvinvointiin. Jennyn Olohuoneen yhteisöruokailu on onnistunutta diakoniatyötä, jossa korostuu lähimmäisenrakkaus. Kävijöiden äänen kuuleminen on tärkeää toiminnan kehittämisessä.
”JA KUN VOITETAAN ENNAKKOLUULOJA, SIELTÄ ALKAA PAISTAA IHAN SAMANLAINEN ERKKI.” Luottamuksen muodostuminen työelämän ulkopuolella olevien osallisuutta vahvistavassa ryhmätoiminnassa.
Mikael Isoaho & Pirita Syvänne
Millaisena työelämän ulkopuolella oleville suunnatun osallisuutta vahvistavan ryhmätoiminnan aktiivit näkevät ryhmäytymisen ja luottamuksen muodostumisen? Osallisuutta vahvistavassa toiminnassa pyritään kaikkien osallistujien yhdenvertaisuuteen. Luottamus on yhtäältä yhteisöjä ja yhteiskuntia koossa pitävä voima. Toisaalta se on myös konvivialiteettia, yhdessä elämisen taitoa.
Opinnäytteessä luottamuksen syntymistä edistävät ja estävät tekijät jaettiin yksilötason ja ryhmädynamiikan tason tekijöihin. Yksilötasolla luottamuksen muodostumista edistivät etenkin vertaisuuden kokemus, hyvä tiedonkulku ja toiminnasta saatu konkreettinen hyöty, kuten uudet taidot tai ruoka. Luottamusta estävinä yksilötason tekijöinä ilmenivät pelot ja vaikeat elämänkokemukset. Ryhmädynamiikan tasolla luottamuksen syntyä edistävinä tekijöinä nähtiin mm. erilaisuuden kunnioittaminen, vertaisuuden ilmaisu, yhdessä tekeminen ja toisten kannustaminen. Estävinä tekijöinä esiintyivät ryhmädynamiikassa erilaiset tarpeet, kohtaamattomat henkilökemiat ja selvittämättömät konfliktitilanteet. Opinnäytetyö tarjoaa näkökulmia osallisuutta vahvistavan toiminnan, moniammatillisen yhteisösosiaalityön ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.
Vertaistukiryhmä kehitysvammaisille aikuisille naisille
Petra Kärkkäinen & Mira Leinonen.
Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli naiseutta käsittelevän ja tukevan vertaisryhmän suunnitteleminen ja toteuttaminen kehitysvammaisille aikuisille naisille. Ryhmän tavoitteena oli pohtia naiseutta ja sitä, mitä naiseus merkitsee itselle. Tarkoitus oli ymmärtää, että naiseutta ei ole vain yhdenlaista, vaan jokainen kantaa naiseutta ja tuo naiseutta esille omalla tavallaan. Naiseutta käsiteltiin eri teemojen avulla, kuten itsenäisyyden ja seksuaalisuuden kautta. Naiseuden ryhmä koettiin kannustavaksi ja voimaannuttavaksi. Vertaistuen merkitys oli tärkeä. Toiminnasta saatu palaute toimii hyvänä pohjana mahdollisissa tulevissa vertaistukiryhmien suunnitteluissa.
TYÖMENETELMIÄ
Lämpöä Lähimmäiselle: Ystäväksi Kotiin
Merja Pohjanen
Ikäihmisten yksinäisyyden tunnetta haluttiin vähentää ja lisätä heidän hyvinvointiaan kutsumalla vapaaehtoisia ystäviksi diakoniseen kotikäyntityöhön. Vapaaehtoiset koulutettiin tehtäväänsä. Moni ikäihminen sai uuden ystävän toimintapäivälle osallistuneiden vapaaehtoisten ansiosta. Uusi ystävä auttoi yksinäisyyden tunteen vähenemiseen sekä hyvinvoinnin lisääntymiseen. Ystäviksi kouluttautuneet osoittivat kiinnostusta antaa aikaansa ja osaamistaan lähimmäisenrakkauden muodossa. Ystävänä toimiminen tuottaa mielihyvää ja lisää hyvinvointia myös antajalleen. Lisäksi siitä saa osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen. Yhteiskunnan muutoksissa vapaaehtoistyön merkitys korostuu.
Luontolähtöiset harjoitukset ympäristötunteiden kohtaamisessa
Marianne Hulsi & Johanna Paalanen
Opinnäytetyössä selvitettiin luontolähtöisten harjoitusten vaikutuksia mielen hyvinvointiin. Yhteistyökumppanina toimi ympäristötunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn keskittynyt kansalaisjärjestö Tunne ry. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin osana Ympäristöahdistuksen mieli -hanketta. Toteutetun etätyöpajan kohderyhmänä olivat ympäristötunteista kiinnostuneet ja niiden käsittelyyn tukea kaipaavat aikuiset. Saadun palautteen perusteella luontoharjoituksilla oli positiivinen vaikutus mielen hyvinvointiin. Harjoitusten avulla tavoitettiin läsnäolon ja rentoutumisen tunne ja arjesta irtaantuminen. Harjoitukset auttoivat myös kohtaamaan erilaisia tunteita sekä pääsemään irti häiritsevistä ajatuksista. Luontoharjoitukset ovat sovellettavissa myös
muihin kohderyhmiin.
PERHEPASSI: Sovellusidea ennaltaehkäisevän työn välineeksi perheille
Heini Hannuksela & Marianne Jokela & Tarja Sainio
Opinnäytetyönä suunniteltu perhepassi on puhelimeen ladattava sovellusidea varhaiskasvatusikäisten lasten perheille. Sovellus kokoaa yhteen tiedot eri sektorien tarjoamista paikallisista palveluista, tapahtumista sekä eduista. Perhepassi on palveluihin mahdollistava, kannustava ja ohjaava ennaltaehkäisevän ja ammatillisen yhteistyön väline. Keskeistä siinä on perheiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, perheenjäsenten oman vastuun lisääminen omasta ja perheenjäsentensä hyvinvoinnista sekä perheiden osallisuuden lisääminen ja tukiverkostojen laajentaminen.
Perhepassi voidaan nähdä mahdollisuutena palvelujärjestelmän hajanaisuudesta aiheutuvien ongelmien ratkaisemisessa, eri toimijoiden työskentelyn yhteensovittamisessa sekä perheiden sosiaalisten verkostojen ja vapaaehtoisten auttajien aktivoinnissa.
HENGELLISYYS JA USKONNOLLISUUS
Ikäihmisten hengelliset tarpeet perhekodeissa: Kyselytutkimus perhehoitajille
Jenni Toivonen
Kuuluuko työhösi perhehoitajien tukeminen? Tässä opinnäytetyössä tuotettiin tietoa ikäihmisten perhehoidosta. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Perhehoitoliitto ry. Tulosten perusteella ikäihmisten hengelliset tarpeet ilmenivät perhekodeissa monin eri tavoin. Tulosten mukaan perhehoitajien tuen tarve ikäihmisten hengellisten tarpeiden huomioimiseen oli vähäistä. Perhehoitajat kokivat luontevaksi vastata ikäihmisten hengellisiin tarpeisiin. Diakoniatyöntekijät olivat tehneet kotikäyntejä reiluun kolmannekseen ikäihmisten perhekodeista.
“Sinulle on tehty väärin, eikä sellaista oikeuta mikään” – Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n auttamistyö asiakkaiden silmin
Kirsikka Kivero & Niina Koivula & Sara Sunikka
Opinnäytetyössä selvitettiin millaista apua ja tukea kristillisten ja kristillisperäisten uskontojen uhrit kokevat hengellistä väkivaltaa kohdanneen tarvitsevan ja millaisena Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n asiakkaat kokevat UUT ry:n tarjoaman avun. Tavoitteena oli lisätä tietoa hengellisestä väkivallasta ja keinoista auttaa uskontojen uhreja. Tuloksissa nousi esiin hengellistä väkivaltaa kohdanneen tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi. Hengellistä väkivaltaa kohdannut kaipaa UUT ry:n tarjoaman avun lisäksi usein myös ammattiapua. UUT ry:n vertaistukitoimintaa pidettiin erittäin hyödyllisenä ja yhdistyksen tiedottamistoimintaa yhteiskunnallisesti merkittävänä. Informanttien kehitysehdotukset UUT ry:n toiminnalle painottuivat pääsääntöisesti sen nykyisen toiminnan kehittämiseen, mutta tuloksista ilmeni myös tarve liittää enemmän ammattiauttajia osaksi UUT ry:n toimintaa.
Hissipuheformaatilla alkuun uskontodialogissa: Malli oman henkilökohtaisen uskon sanoittamiseen
Pirjo von Essen
Opinnäytetyössä etsittiin uskontodialogin aloittamiseen sopivaa mallia, jota voi käyttää oman henkilökohtaisen uskon sanoittamisessa. Hissipuhe tarkoittaa lyhyttä, selkeää kertomusta, jolla puhuja esittää asiastaan tärkeimmän ja olennaisen. Malliksi kehitettiin ”Hissipuhetta omasta uskosta” -tehtävä. Menetelminä olivat hissipuhe (pitchaus) ja narratiivisuus. Hissipuheen valmisteluvaiheessa yksilöllä on mahdollisuus syventyä pohtimaan omaa uskoa ja miten siitä haluaa puhua muille. Osallistujapalautteen mukaan hissipuheesta löydettiin muokattavissa oleva osa uskon sanoittamista ja omaa ammatillista työtä.
TYÖSSÄJAKSAMINEN
Tärkeä työssäjaksaminen: Laadullinen tutkimus diakoniatyöntekijöiden kokemuksista työssäjaksamisestaan
Vilma Järviluoma & Sari Puntila Opinnäytetyössä selvitettiin suurehkon seurakunnan diakoniatyöntekijöiden kokemuksia työssäjaksamisestaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Diakoniatyöntekijöiden ääntä pidettiin tutkimuksen keskiössä. Diakoniatyöntekijät kokivat työssäjaksamisensa haastatteluhetkellä suurimmilta osin heikoksi lähestyvän jouluajan vuoksi. Työssäjaksamista tukeviksi tekijöiksi koettiin omat voimavarat, joista tärkeimpinä työajan joustavuus, vastapaino työlle ja työtoverit. Heikentäviksi tekijöiksi koettiin kiire ja suuri työmäärä yhdistettynä rajalliseen aikaan ja resursseihin. Oman työnkuvan selkeys vaikutti diakoniatyöntekijöiden kokemuksiin. Työssä tapahtuneet muutokset koettiin väsyttävinä. Muutosviestintä ja muutosjohtaminen näyttäytyivät tärkeinä tekijöinä siinä, kuinka väsyttävinä muutokset koettiin.
Ilona Kontinen
lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Kuva: DIAK viestintä.
