Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut hiljan tulevaisuuskatsauksensa Maailman osaavimmaksi kansaksi. Kuten näissä poliittista päätöksentekoa palvelevissa asiakirjoissa on tapana, niin myös tässä katsausta raamittaa ja sävyttää voimavara- ja kilpailutekijäpuhe. Kilpailun ja menestyksen näkökulmasta osaava työvoima on Suomen tärkein kilpailutekijä. OKM:n tulevaisuuskatsauksessa on kuitenkin pyritty sanoittamaan ja asettamaan tavoitteita, joita voi tarkastella myös itseisarvoisesti. Katsauksessa esitetään uudistusohjelma, jossa tavoitteena on vahvistaa paitsi ihmisten osaamista myös luottamusta ja merkityksellistä elämää.
Katsauksessa nähdään, että tällä hetkellä luottamuksen (toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja sen instituutioihin) rapautumisen suurin riski on eriarvoistuminen. Tulo- ja varallisuuserot kasvavat, koulutuksellinen ja kulttuuripääoma kasautuvat, alueet eriarvoistuvat ja eriytyvät, syrjäytyminen periytyy. OKM on aiheestakin huolissaan oppimistulosten polarisoitumisesta, erityisesti maahanmuuttajataustaiset ja pojat menestyvät huonosti.
Katsauksessa huomiota kiinnitti selkeä puhe merkityksellisestä elämästä. Jos seurakunnilla on merkittävä rooli luottamuksen vahvistamisessa – ajattelen tässä myös ihmisten luottamusta itseen ja omiin mahdollisuuksiin – iso rooli seurakunnilla on myös merkityksellisyyden kokemuksen mahdollistamisessa. ”Ihmiset haluavat kokea elämänsä merkitykselliseksi. He sitoutuvat asioihin ja tavoitteisiin, jotka ovat heille tärkeitä ja merkittäviä”.
Kirkon on luontevaa ja hyvä liittyä tähän viime aikoina kasvaneeseen puheeseen merkityksellisestä elämästä. Hyvä on miettiä, millä tavoin seurakunnat voivat toimia merkityksellisen elämän alustoina ja vahvistajina. Itse tulevaisuusselonteko ei pureudu laajemmin tähän teemaan. Sen sijaan esimerkiksi filosofi Frank Martela on valaissut merkityksellistä elämää laajalti omissa kirjoituksissaan ja puheenvuoroissaan. Erityisen kiinnostavia ovat olleet Martelan pohdinnat hyvän tekemisen ja merkityksellisyyden kokemisen välisestä yhteydestä.
OKM:n tulevaisuuskatsaus viitoittaa toki erityisesti tulevien kuntien tehtävää, mutta juuri tässä seurakunnat ja kunnat voivat yhdessä järjestöjen, varhaiskasvatusyksikköjen ja oppilaitosten kanssa rakentaa uudenlaista kumppanuutta. Kumppanuudessa voimme turvata nykyistä paremmin lapsille ja nuorille esimerkiksi sellaiset opiskelu- ja harrastamismahdollisuudet, jotka edistävät osaamista, luottamusta ja merkityksellistä elämää.
