Mitä on kestävä diakonia? Tutkimme aihetta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi, YAMK) -opinnäytetyössämme. Tuloksena tuotimme puun muotoisen mallin kestävästä diakoniasta, jota voi hyödyntää diakoniatyön kehittämisen ja arvioinnin välineenä. Tähän tarjoavat mahdollisuuksia myös erilaiset yhteiset kokeilut ja valmiit materiaalit.
Kestävä kehitys on ajankohtaisempi asia kuin koskaan aiemmin, ja sitä edistetään eri tavoin Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa, esimerkiksi ymparistödiplomin avulla. Myös Ovet auki strategiassa vuoteen 2026 tuodaan esille kestävän kehityksen tärkeys. Diakonia on aina ollut heikoimman puolella ja viime vuosikymmeninä ekologinen vastuunkanto on vahvistunut diakonian olemukseen kuuluvana. Tampereen hiippakunnan asiantuntija Airi Raitaranta on puheenvuorossaan #kestävädiakonia todennut, että kestävän kehityksen kaikki osa-alueet: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, näkyvät myös diakoniassa.
Tutkimuksen tulokset kuvattuna kestävän diakonian puumallina
Lähdimme tutkimaan sitä, millä tavoin diakoniatyö tukee kestävää kehitystä, miten kestävä diakonia toteutuu seurakunnissa ja miten sen edistämistä voidaan kehittää. Voit tutustua opinnäytetyöhömme tarkemmin linkin Tutkimus kestävästä diakoniasta kautta.
Tutkimustulostemme mukaisesti kestävä diakonia toteutuu osallisuuden edistämisenä, ekologisen vastuun toteuttamisena, vaikuttamisena ja yhteensovittavana johtajuutena. Jos jokin osa-alue puuttuu tai toimii heikosti, diakoniatyön kestävyys kärsii. Tutkimustuloksia peilattiin aiempaan aihepiiriä koskevaan teoriatietoon. Tämä vahvisti sitä, että kestävä diakonia elää kiinni ajassa ja siinä toteutuvat kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Kestävä diakonia on ”heikoimpien puolella, turhaa kulutusta vastaan”, kuten opinnäytetyömme otsikoksi nostetussa sitaatissa todettiin. Tutkimustuloksista tuotettu kestävän diakonian puumalli jakaantuu neljään tasa-arvoiseen osa-alueeseen. Mallissa puun osiot havainnollistavat sitä, miten kaikki kestävän diakonian osa-alueet liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi yhteensovittava johtajuus, johon sisältyy myös jokaisen diakoniatyöntekijän oman työn johtajuus, liittyy kaikkiin kestävän diakonian osa-alueisiin. Näin johtajuuden tärkeys kestävän diakonian toteutumisessa korostuu. Yhteensovittava johtajuus sijoittui puun keskelle liittäen kestävän diakonian osa-alueita toisiinsa ja osoittaen suuntaa yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.
Kokeilut ja materiaalit kestävän diakonian toteuttamisen tukena
Kestävän diakonian puumallia voidaan hyödyntää diakoniatyön kehittämisen ja arvioinnin välineenä, esimerkiksi arvioimalla, miten mallin eri osa-alueet näkyvät omassa työssä ja olisiko näiden osalta kehitettävää. Mallia voidaan edelleen kehittää käytännön soveltamisesta saatujen kokemusten kautta.
Opinnäytetyömme prosessin aikana saimme olla mukana seuraamassa kestävän diakonian kokeilun toteutumista, jossa oli mukana Tampereen hiippakunnan sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntien diakoniatiimejä. Kokeilun tapaamisissa oli kiinnostavaa kuulla konkreettisista kestävän diakonian toteuttamisen tavoista ja ideoista. Kannustammekin diakoniatiimejä yli seurakuntarajojen toteuttamaan erilaisia helposti toteutettavia kokeiluja, jotka ovat erinomaisia tapoja jakaa ideoita, innostua ja oppia toisilta.
Rohkaisemme seurakuntien työntekijöitä ottamaan käyttöön myös Suomen ev.-lut. kirkon julkaisun Agenda 2030 – Talkookirjan sekä Suomen ekumeenisen neuvoston julkaisemaan Vastuullisuuskirjan. Edellä mainituista julkaisuista löytyy hyviä virikkeitä ja käytännön toimintavinkkejä kestävän kehityksen tavoitteiden esillä pitämiseen ja toteuttamiseen. Kokemuksia näiden julkaisujen hyödyntämisen tavoista ja palautteista voisi jakaa yhdessä, ja näin kierrättää ja kehittää hyviä ideoita edelleen – sekä ihmisten että luomakunnan parhaaksi.
Mirka Rotola-Pukkila, diakoni, sosionomi (YAMK)
Johanna Törmälä, diakoni, sosionomi (YAMK)
