Suomessa on yli 120 000 yhden vanhemman perhettä. Tällä perhemuodolla tarkoitetaan perhettä, jossa arkea pyörittää pääsääntöisesti yksi vanhempi. Ryhmään lukeutuu siten yksinhuoltajia, yhteishuoltajia, vuoroviikkovanhempia ja yksin lasta odottavia. Kaikista lapsiperheistä yli viidennes on yhden vanhemman perheitä, ja lapsista joka kolmas elää jossain vaiheessa elämäänsä tällaisessa perheessä.
LapsiArkki on Kirkkohallituksen ja seurakuntien yhteinen hanke, jossa tavoitteena on kehittää uusi toimintamalli yhden vanhemman perheiden tukemiseksi. Kaksivuotista (2017–2018) toimintamallin kehittämistä rahoittaa Me-säätiö.
Onko vanhemmuuden tuki silloin erilaista, kun perhettä luotsaa vain yksi vanhempi?
Tarve toiminnan kehittämisen keskiössä
Keväällä 2017 kerättiin lapsiperheiden vanhemmilta tietoa vanhemmuuden tuen tarpeista ja toiveista yhteensä yhdeksän seurakunnan alueella. Vastauksista eroteltiin yhden ja kahden vanhemman perheiden vastaukset, ja niitä pystyttiin vertailemaan. Vastausten mukaan vanhempien tarpeet ja toiveet eivät eroa juuri lainkaan toisistaan.
Vastauksista ilmeni selkeästi, että vanhemmat väsyvät, aika ei riitä ja tulee riittämättömyyden tunne. Erityisesti vastauksissa toivottiin kuuntelua, keskustelua ja kokemusten vaihtoa henkilöiden kanssa, joilla on samanlaisia kokemuksia. Lisäksi vastauksissa korostuivat toiveet käytännön avusta esimerkiksi lastenhoitoa tai siivousapua. Vanhemmat eivät kuitenkaan halua ylhäältä annettuja neuvoja ja ohjausta, mutta tukea toivottiin esimerkiksi kasvatusvinkkeinä ja sosiaalisen median, nettipelaamisen ja yleensä netin käyttöön liittyen.
Kun hanke käynnistyy ulkopuolisella rahoituksella, niin tavoitteiden ja päämäärän tulee olla selkeitä kaikille hankkeen osapuolille. Kerätyn tiedon pohjalta voidaan todeta, että vanhempien toiveet ja tarpeet ovat hyvin konkreettisia ja niihin pitäisi olla helppo vastata. Nyt tieto pitäisi ymmärtää ja ottaa rohkeasti käyttöön seurakunnissa. Se voi tarkoittaa työntekijöiden astumista pois omalta mukavuusalueeltaan ja se voi tarkoittaa myös sitä, että omaa asennetta tulee tarkistaa. Mutta erityisesti se tarkoittaa uudenlaista ajattelua ja tapaa tehdä asioita hieman toisin myös muiden toimijoiden kanssa.
Vanhemman hyvinvoinnin lisääntyessä lapsikin voi paremmin
Kehitettävän toiminnan lähtökohtana on vanhemmuuden tukeminen. Konkreettisesti se tarkoittaa ihmisen arvostavaa kohtaamista, läsnäoloa ja kuuntelemista. Kun vanhempi voi paremmin, hän jaksaa enemmän lasten kanssa ja lasten hyvinvointi lisääntyy. On hyvä kuitenkin muistaa, että yhden vanhemman perheissä jokaisen tarina on yksilöllinen. Yksinhuoltajuus saattaa olla turvallinen ja hyvä asia aiempaan verrattuna. Vastuun ottaminen ainoana vanhempana voi olla seurausta erosta, puolison kuolemasta tai se voi olla mietitty suunnitelma alusta asti. Työntekijöinä meillä ei tarvitse olla oikeita vastauksia kaikkiin kysymyksiin, riittää että ollaan läsnä ja kuunnellaan.
Yksinkertaisuudessaan kyse on siis oman ajan mahdollistamisesta yhden vanhemman perheiden vanhemmille. Tämä onnistuu parhaiten järjestämällä ilta-aikaan lastenhoitoa. Tähän malliin voidaan yhdistää vertaistukea ja/tai keskusteluapua perheiden vanhemmille. Parhaimmillaan tämä toimii, kun toimintaa ovat tuottamassa seurakunnan eri toimialat, kunnan perhe- ja sosiaalityö, muut kolmannen sektorin toimijat sekä mahdollisesti vapaaehtoiset. Oppilaitokset ja erityisesti alan opiskelijat ovat myös hyvä ja arvokas lisä.
Tällä hetkellä LapsiArkissa on mukana 25 seurakuntaa ympäri Suomen. Uusia, innokkaita seurakuntia on ilmoittautunut mukaan kymmenkunta ja lisää mahtuu edelleen. Tavoite on, että LapsiArkki leviää vähitellen pysyvästi kaikkiin seurakuntiin. LapsiArkki on parasta ennaltaehkäisevää toimintaa perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.
Läsnäoloa ja yhdessä tekemistä
Imatran seurakunnassa LapsiArkki on toiminut nyt vuoden, ja lastenhoitoa on ollut viikoittain keskiviikkoisin klo 17–19. Tärkeintä lastenhoidon järjestämisessä on ollut lasten kohtaaminen, heidän kuuntelemisensa ja ylipäätään vuorovaikutus heidän kanssaan. Jokaisella kerralle on ollut olemassa myös joku teema, mutta ohjelmaan ei ole ollut pakko osallistua. Illan ohjelma on pidetty tarkoituksella vapaamuotoisena, sillä moni tulee paikalle hoito- tai koulupäivän jälkeen. Suorittaminen on jätetty pois, sillä sitä on yhden vanhemman perheiden arjessa ihan riittävästi.
Yhden vanhemman perheiden vanhemmat ovat käyttäneet oman ajan harrastuksen parissa, asioilla käymiseen tai lepäilyyn. Kerätyn palautteen perusteella perheen sosiaaliset suhteet ja turvaverkot sekä perheen hyvinvointi ja jaksaminen ovat parantuneet lähes kaikissa perheissä. Samoin perheiden arjesta on tullut sujuvampaa.
Tarve tämänkaltaiselle perhetyölle on todennettu, ja toiminnan vaikuttavuus perheiden hyvinvoinnissa on merkittävää.
”Minulla on 5v ja 3v tytöt ja lapseni tykkää kovasti käydä LapsiArkin kerhossa! Heille se on jopa peräti ollut viikon kohokohta. Itsekin olen saanut hieman helpotusta arkeen tämän kerhon johdosta! Hienoa työtä teette!! Kiitos!!”
Päivi Malmivaara
LapsiArkki-hanke
projektipäällikkö
paivi.malmivaara@evl.fi