Kuva: Sanna Pihlaja
Matilda ja lukuisat sisaret hänen jälkensä ovat olleet kehittämässä sairaanhoitoa ja kirkkomme diakoniaa sekä samalla raivanneet tietä naisille kirkon virkoihin. Jo varhain diakonissoja palkattiin seurakuntiin ja Suomessa diakoniaa onkin kehitetty osana kirkon ja seurakuntien toimintaa sen sijaan, että diakonia olisi eriytynyt kirkon organisaatioista erilliseksi tai rinnakkaiseksi toimintamuodoksi. Ratkaisu on teologisesti oikea, sillä ilman diakoniaa ei ole aitoa seurakuntaa.
Matildan vihkimyspäivänä juhlistetaan Diakonian viran päivää, joka tunnetaan myös nimellä D-day. Diakonian viran päivänä tuodaan esiin diakonian virkaa ja virkaan vihkimystä sekä vihkimyksen merkitystä kirkolle ja virkaan vihityille. Diakonian vihkimys koetaan niin merkittäväksi ja tärkeäksi, että se ansaitsee oman juhlapäivänsä.
Apostolisen perinteen mukaisesti, rukouksin ja piispan kätten päälle panemisen kautta diakoniatyöntekijät on lähetetty palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla. Diakonian virka on vahvistanut kutsumusta ja kantanut niin myötä kuin vastamäessä. Vihkimyksessä annetut lupaukset myös muistuttavat tehtävästä, johon kirkko on palvelijansa kutsunut.
Yhteisessä palveluvirassa
Diakonian virasta on keskusteltu kirkossamme puoli vuosisataa ja on vieläkin kesken. Epämääräisyys jatkuu. Harmillista on, että tärkein eli diakonian viran suhde kirkon vihkimysvirkaan on selkeästi sanoittamatta. Diakonian viralle on selvät perusteet, vihkimyksessä on tarvittavat elementit ja piispat ovat määränneet viran tunnuksiksi vihreän ”pantapaidan” ja jumalanpalveluksessa käytettävän stolan. Kaikki oleellinen on olemassa, jotta diakonian virka voidaan nähdä osaksi kirkon virkaa.
Diakonian viran suhteen sisarkirkkomme ovat kaukana edessäpäin. Jotain toivon pilkahduksia meillekin löytyy ekumeenisista keskusteluista roomalaiskatolisen kirkon kanssa. Näissä neuvotteluissa on oltu selkeämmin ytimessä ja päästy pidemmälle, kuin kirkkomme sisäisissä keskusteluissa. Ehkäpä voisimme ottaa siitä oppia tuleviin diakonian virkaa käsitteleviin esityksiin.
Vuonna 2017 julkaistussa suomalaisen luterilais-katolisen dialogikomission raportissa todetaan asia selkeästi näin: ”Olemme yksimielisiä, että piispan toimittamassa vihkimyksessä annetaan diakoneille, papeille ja piispoille sanan, rukouksen ja kätten päällepanemisen kautta Pyhän Hengen lahja erityisen viran tehtävien täyttämiseksi. Tämä kolmisäikeisen viran kehittyminen voidaan nähdä Pyhän Hengen johdatuksen ilmentymänä, ja se on enemmän kuin seurausta pelkistä mielivaltaisista inhimillisistä ratkaisuista. Olemme yksimielisiä, että viime kädessä piispat, papit ja diakonit kaikki osallistuvat Kristuksen palveluvirkaan.”
Diakonian juhlavuosi 2022
Vuonna 2022 sisar Matildan vihkimyksestä on kulunut 150 vuotta ja tämä vuosi on samalla mitä mainioin myös diakonian juhlavuodeksi. Diakoniatyöntekijöiden Liiton aloitteesta syntynyt idea on saanut jo monta eri toimijaa liikkeelle yhteisen diakoniavuoden rakentamiseksi. Juhlavuoteen on vielä vähän aikaa, mutta jo nyt on hyvä aika huomioida teemavuosi seurakuntien pitkän aikavälin suunnitelmissa. Diakonia on kirkon aarre, josta riittää ammennettavaa koko kirkolle ja jokaiselle seurakuntalaiselle.
P.S.
Jotkut ovat kysyneet, mistä päivä on saanut D-day nimensä. Useinhan sen mielletään tarkoittavan Normandian maihinnousun alkamispäivää 6.6.1944. Englanninkielisessä sotilastermistössä D-Day tarkoittaa tärkeän operaation alkamispäivää, mutta yleisesti käytettynä myös mitä tahansa erityisen merkittävää päivää tai tapahtuman alkua. Diakonian viran päivänä termiä käytetään jälkimmäisessä merkityksessä ja toki termin kirjain D viittaa sopivasti diakoniaan ja diakonian virkaan.
Marko Pasma
sosionomi (YAMK), diakoni
Diakoniatyöntekijöiden Liiton asiamies