Yhdessä toimien on 1.3.2017–31.8.2019 toteutettava yhteistyöhanke, jossa toteuttajina ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Enontekiön kunta ja yhteistyökumppaneita Utsjoen, Inarin, Sodankylän ja Enontekiön seurakunnat sekä Utsjoen kunta. Hanketta ovat olleet suunnittelemassa myös SámiSoster, Oulun hiippakunta ja kirkkohallituksen työntekijät. Hankkeen rahoittajana on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Hankkeella haetaan ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämiseen saamelaisalueella. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä etsivää ja ennaltaehkäisevää sekä matalankynnyksen toimintaa ja vertaisauttamista ja verkossa tapahtuvaa palvelutoimintaa. Tähän päästää moniammatillisella ja monitoimijaisella yhteistyöllä paikallisella tasolla. Lisäksi hankkeen tavoitteena on edistää kohderyhmään kuuluvien voimavaroja ja pärjäämistä ja mahdollistaa vapaaehtoistyö seurakunnissa, järjestöissä ja yrityksissä. Tavoitteena on myös tehdä näkyväksi seurakuntien diakonia- ja nuorisotyötä ja kehittää seurakunnissa tehtävää ennaltaehkäisevää, etsivää, tukea antavaa sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa.
Paikallista yhteistyötä ja moniammatillista osaamista kehittämällä voidaan lisätä yhdessä tekemisen kulttuuria ja saada toiminnasta tavoitteellisempaa, säännöllisempää ja kustannustehokkaampaa. Asiakastyytyväisyys, osallisuus ja sitoutuminen toimintaan lisääntyvät, kun kohderyhmän jäsenten osaamista hyödynnetään toiminnassa.
Yhdessä toimien -hanke on toiminut saamelaisalueella keväästä 2017 alkaen. Työ on ollut mielenkiintoista ja innostavaa Lapin kauniissa maisemissa yhteistyössä erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Hanketyötä Enontekiöllä tekee hanketyöntekijä Jenni Tapionlinna, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän alueella hanketyöntekijänä on Kitti Kumpulainen ja projektipäällikkönä on Tarja Tuovinen-Kakko. Erityisasiantuntijana hankkeessa on Jukka Välimäki ja projektiassistenttina toimii Anne Hietala. Toiminta-alue on laaja ja etäisyydet ovat pitkiä, esimerkiksi Sodankylästä Utsjoelle on noin 400 kilometriä.
Yhteisön ja yhteisöllisyyden käsite
Olen Diakonia-ammattikorkeakoulun hanketyöntekijänä kohdannut erilaisia näkyviä ja näkymättömiä rajanvetoja. Yhteisöllisyys on saamelaisalueen voimavara, ja se on sisäänrakennettu pohjoiseen elämäntapaan. Toisaalta yhteisöllisyyttä koettelevat vastakkaiset intressit, erilaiset kulttuurit, muuttuva toimintaympäristö ja esimerkiksi lainsäätäjän väliintulot.
Yhteisössä ihminen kohtaa toisen ihmisen sen sijaan, että vain asiat kohtaisivat toisensa. Yhteisölliset suhteet ovat kokonaisvaltaisia ja kaiken läpäiseviä. Vastakohtana voisi nähdä sellaisen suhteen, jossa elämä viipaloituisi joukoksi toisistaan tiukasti erillään pidettäviä elämänalueita. Yhteisöllisissä suhteissa on kyky ja halu nähdä ja kohdata toiset ihmiset sellaisina kuin he ovat. Toisia ei käytetä omien päämäärien saavuttamiseen eikä heitä nähdä omien toiveiden mukaisina.
Yhteisö syvällisesti ymmärrettynä on enemmän kuin ihmisten yhteenliittymä, jotka tietty paikka, elämäntilanne tai yhteiset intressit on tuonut yhteen. Yhteisö on joukko yksilöitä, jotka näkevät nykyhetken ja tulevaisuuden lisäksi toinen toisensa. Yhteisön olemassaolon edellytys on yhteisöllisyyteen kasvu ja yhdessä toimimiseen sitoutuminen. Toisaalta kasvu yhteisöllisyyteen edellyttää yhteisöä. Yhteisöllisyyden edistämisessä käytetään mielikuvaa osallistavasta maailmankuvasta.
Saamelaisalueen moninaisuus
Lapin alueen maapinta-ala on lähes kolmannes (30,5 %) koko Suomen pinta-alasta, mutta väestöstä vain pieni murto-osa (3,4 %) asuu tällä alueella. Suomen kerätyistä luonnonmarjoista lähes puolet (42,9 %) tulee Lapin alueelta, ja kansainvälisiä yöpymisiä on asukaslukuun nähden huomattavasti (15,9 %). Pohjois-Lappi on ollut muuttotappioinen jo usean vuoden ajan. Koulutuksen saatavuus on vähentynyt. Lapinliiton mukaan kehitysnäkymät ovat kuitenkin myönteiset erityisesti elinkeinorakenteen, talouskehityksen, luonnonvarojen kestävän käytön, väestönkehityksen ja turvallisuuden osalta.
Saamelaisalueella on useita kieli- ja kulttuuriryhmiä. Suomalaisuuden sisällä on pohjoissaamelaisuus, kolttasaamelaisuus ja inarinsaamelaisuus. Matkailun myötä kansainvälisyys ja monikielisyys ovat osa arkea. Vastakkaisia intressejä on suhteessa maankäyttöön, kalastukseen, poroelinkeinoon, luonnonvarojen käyttöön, uskonnollisuuteen tai resurssien kohdentamiseen. On toki tavallista, että syntyy intressiristiriitoja, mutta pienessä yhteisössä tällaiset asetelmat saattavat olla erityisen kuluttavia.
Saamelaisalueen historia on osittain karu. Se heijastuu nykyisten sukupolvien elämään ja asenteisiin. Syksyllä 2017 Suomessa laajasti nähty elokuva Sámeblod (ohjaus Amanda Kernel) kertoo saamelaisten sortamisesta 1930-luvulla. Elokuva on saanut kiittäviä kommentteja, mutta tuonut myös ikäviä muistoja pintaan.
Yhdessä toimien –-hankkeen Voimaantumispäivä
Utsjoella on järjestetty kaksi Voimaantumispäivää. Ne kokosivat utsjokelaisia yhteen selviytymiskykyisyyden (resilienssi) ja myötätunnon teemojen ympärille. Kutsuin suunnitteluun mukaan Utsjoen kunnan, seurakunnan ja SámiSoster ry:n. SámiSoster on vuonna 1997 perustettu valtakunnallinen saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestö. Lisäksi etsin mukaan muita toimijoita, kuten alueella toimiva ns. vapaan suunnan kristillinen yhteisö. Taloudelliset resurssit olivat kovin rajalliset, joten kaikkien osallistuminen esimerkiksi vapaaehtoisen avun muodossa oli tarpeen.
Voimaantumispäivän suunnittelussa sain havaita, että ristiriitaisia viestejä kantautui yllättävistäkin suunnista. Toimintaympäristön moninaisuus näyttäytyi hyvin konkreettisesti. Tapahtumamme olivat silti onnistuneita, ja palaute osallistujilta oli kannustavaa. Jatkamme siis yhdessä toimien eteenpäin. On erittäin motivoivaa etsiä ratkaisuja vastakkainasettelun tilalle ja mahdollistaa ruohonjuuritasolla ihmisten yhteistä hyvää.
Lähteet:
Ryynänen, S. 2016. Yhteisöt kasvatuksen, hoivan ja taiteen voimavarana. Teoksessa I. Roivainen; S. Ranta-Tyrkkö (toim.). Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat. EU: United Press Global, 131–134.
http://www.lappi.fi/lapinliitto/fi/julkaisut_ja_tilastot
Tarja Tuovinen-Kakko
projektipäällikkö
Kitti Kumpulainen
hanketyöntekijä Diak
Yhdessä toimien – Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia saamelaisalueelle
