Millainen yhteiskuntavastuu kirkolla on tällä hetkellä? Mitä kaikkea liitämme tämän sanan alle? Itsekin toimin Tampereen seurakuntien diakonian ja yhteiskuntavastuun yksikössä. Vaikuttaa siltä, että yhteiskuntavastuun alle sijoitetaan kirkossa monenlaisia yleishyödyllisiä asioita vanhuspalveluista ympäristötyöhön.
Aiemmin historiassa kirkolla on ollut paljon yhteiskuntavastuun tehtäviä. Kirkko on kehittänyt mm. lukutaitoa ja terveydenhuoltoa. Lainsäädäntömmekin perustuu Raamatun opetuksiin. Kirkko on ollut luomassa hyvää tulevaisuutta uusille sukupolville. Onko kirkko tällä hetkellä yhteiskuntavastuun edelläkävijänä yhteiskunnassamme?
Yhteiskuntavastuu vs. kestävä kehitys
Pienen nettiselailuni mukaan viime vuosien aikana kymmenet yritykset ja yhdistykset ovat halunneet ilmaista oman yhteiskuntavastuun sitoumuksensa. Vastuullinen yritys haluaa olla myös yhteiskuntavastuun edelläkävijä. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) määritelmän mukaan yhteiskuntavastuu tarkoittaa eri toimijoiden vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan. Nämä vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi paikallisen väestön, työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien toteutumiseen, ympäristön suojeluun, taloudelliseen kestävyyteen ja ihmisoikeuksiin.
Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu kulkevat käsi kädessä. Oikeastaan kyse on samoista asioista. Yleisen määritelmän mukaan kestävä kehitys on sellaista kehitystä, joka tyydyttää nykypäivän ihmisten tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omat tarpeensa. Kestävällä kehityksellä nähdään usein neljä ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys. Ekologisessa kestävyydessä huomioidaan mm. luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja ekosysteemien toimivuus. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka ei pitkällä aikavälillä perustu velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Sosiaalinen kestävyys liittyy ihmisten tasa-arvoisuuteen ja hyvinvointiin. Kulttuurinen kestävä kehitys mahdollistaa mm. vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun ja kulttuurien säilymisen ja kehittymisen sukupolvelta toiselle.
Yhteiskuntajärjestelmämme pyrkii tasavertaisuuteen jäsentensä kesken ja Suomessa on tapana myös noudattaa sovittuja lakeja ja asetuksia. Suomessa on hyvin vähän korruptiota ja kansalaiset yleensä luottavat viranomaisiin ja päättäjiin. Äkkiä vaikuttaisi siltä, että Suomessa yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen asiat ovat mallillaan. Onko näin myös kirkossa?
Kirkon kestävää kehitystä
Ihminen on saanut jo luomiskertomuksessa Jumalalta erittäin vastuullisia tehtäviä luomakunnan varjelemisesta. Perusteet kestävälle kehitykselle ja yhteiskuntavastuulle löytyvät helposti Raamatusta.
Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme ja hallitkoot hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu. ” (1. Mooses 1:26)
Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. (1. Mooses 2:15)
Kirkossa tehdään jo nyt paljon asioita yhteiskuntavastuun nimissä, mutta kehitettävääkin lienee kestävyyden jokaisella alueella. On hienoa, että kirkkohallituksessa toimii myös yhteiskunta ja kestävä kehitys -asiantuntija. Kirkolla on myös oma ympäristöohjelmansa, ympäristödiplomi, jonka on saanut jo sata seurakuntaa. Ympäristödiplomin ylläpitäminen on vaativa tehtävä, johon kaikkien paikallisten toimijoiden pitää sitoutua. Kirkolla on myös oma ilmasto-ohjelma ja jopa oma ilmastolaskurikin, millä voidaan selvittää seurakunnan hiilijalanjälki.
Tampereen Harjun seurakunta päätti tänä vuonna panostaa Ekopaastoon herättelemällä väkeänsä mm. kasvisruokailuun kannustamalla. Kevennä oloasi – seitsemän kasvispainotteista viikkoa on Harjun seurakunnan yksi yhteiskuntavastuullinen kannanotto. Sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa paastonajan päätyttyäkin: tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat/harjun_seurakunta/paastonaika
Kirkon sijoitussalkkuja seurataan mediassa innokkaasti. Sijoitammeko kestävästi eli olemmeko taloudellisesti kestävällä pohjalla? Pitääkö seurakuntien luopua joistakin rakennuksista ja muusta omaisuudesta kestävyyden nimissä? Millainen on kirkon sosiaalinen kestävyys? Suomalaiset arvostavat kirkon tekemää työtä köyhien ja huono-osaisten parissa, siis diakoniatyötä. Diakonia- ja yhteiskunnallinen työ kirkossa ovat varmasti tärkeitä elementtejä kirkon sosiaalisessa kestävyydessä. Kirkko Suomessa ylläpitää monella tavalla kulttuurista kestävyyttä, ja siinä on edistytty samalla kun on opittu huomioimaan esimerkiksi vähemmistöjen tarpeita kirkossa. Saavutettavuus on myös osa kestävää kehitystä.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus 2050
Ympäristöministeriö on lanseerannut kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ja haastaa erilaisia toimijoita julkaisemaan oman sitoumuksensa. Ympäristöministeriön (YM) mukaan vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, joka luo perustan ja edellytykset kaikkien kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten kestävälle toiminnalle. Luonnon kantokykyä ei ylitetä ja luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. Suomi edistää rauhaa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tarjoaa käytännöllisiä ja kestäviä ratkaisuja maailman ongelmiin. Mikähän on kirkon rooli Suomessa vuonna 2050?
Tavoitteena on, että mahdollisimman monenlaiset yhteisöt ja tahot miettivät omaa yhteiskuntasitoumustaan ja julkaisevat sen ympäristöministeriön nettisivustolla. Kirkollisilla toimijoilla on nyt myös hyvä mahdollisuus miettiä, millä tavalla aiomme edistää kestävää kehitystä omassa toiminnassamme. Sinunkin yhteisösi voi miettiä omaa sitoumusta.
Sari Peltonen
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn diakoni ja ympäristötoimikunnan sihteeri
Lähteet:
tem.fi
ym.fi/sitoumus2050
sakasti.evl.fi
tampereenseurakunnat.fi
yk-liitto.fi
Ympäristökasvatus seurakunnassa. Kirjapaja 2010. Toim. Ilkka Sipiläinen ja Pekka Tukeva
(Kuva: Marjut Hentunen)
