Alkukeväästä piispainkokous käsitteli kirkon missiota. Raportti ”Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä” on vastaus kirkolliskokouksen edustaja-aloitteeseen.
Asiantuntijaryhmä pohti alkuperäisen aloitteen lisäksi kirkon missiota kokonaisuutena, kirkon toimintaympäristöä sekä laajennetun missioymmärryksen edellyttämää toimintatapojen muutosta. Työryhmän laatima ja piispainkokouksen hyväksymä raportti on hyvä työskentelyväline seurakuntien oman toiminnan suunnittelussa. Raportti on vapaasti ladattavissa Sakastista ja löytyy helposti hakukoneilla.
Lähetyksestä missioon
Moni voi vielä ajatella lähetystä työnä, jota suomalaiset tekevät kolmansissa maissa. Tässä ajattelussa lähetystehtävän hoitaminen paikallisseurakunnassa rajautuu lähetyssihteerin työhön.
Nyky-ymmärryksen mukaan evankelioiva lähetystyö ei maantieteellisesti ajateltuna enää suuntaudu pohjoisesta etelään. Eurooppa käy läpi uskonnollisen tilanteensa murrosta. Samaan aikaan kristinuskolla on vankka asema monilla perinteisillä lähetyskentiksi ajatelluilla alueilla. Maailmanlaajuinen muuttoliike monipuolistaa tilannetta edelleen. Suurin osa maailman kristityistä on lähtöisin globaalista etelästä. Lähetyksessä on nykyään kyse eri uskontojen kesken käytävästä kulttuurisesta vuoropuhelusta, jota käydään joka puolella maailmaa.
Maantieteellisen muutoksen lisäksi lähetysajattelun päivittämiseen kutsuu mission sisällöllinen muutos. Kirkon missio ymmärretään nykyisin aiempaa monipuolisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Evankeliumin julistus uskon synnyttämiseksi on vain yksi osa kirkon missiota. Kyseessä ei ole erillinen työala, vaan missio läpäisee kaikkea seurakunnan elämää ja on kokonaiskirkon, hiippakunnan ja jokaisen työntekijän tehtävä.
Kristityn elämänmuoto
Holistisesti eli kokonaisvaltaisesti ymmärretty missio on kirkon olemisen tapa, kristityn elämänmuoto. Missio sisältää evankeliumin julistamisen lisäksi sosiaalieettisen vastuun, heikompien puolesta puhumisen ja profeetallisen toiminnan. Diakonian näkökulmasta nämä kirkon missiota laajentavat korostukset ovat diakonian ydinalueita. On ensiarvoisen tärkeää, että kirkko kokonaisuutena kantaa sosiaalieettistä vastuuta, puhuu heikoimpien puolesta ja toimii profeetallisesti esimerkiksi puolustaen jokaisen ihmisarvoa. Tällöin kirkko tekee juuri sitä, mitä sen kuuluukin tehdä ollakseen kristitty kirkko.
Diakoniatyön kannattaa nivoa oma toiminta osaksi tätä kirkon holistista missiota. Raportin toimenpide-ehdotuksissa haastetaan kirkkoa tuomaan yhteiskunnallisessa keskustelussa vahvemmin esiin profeetallisen diakonian ja vapautuksen teologian näkökulmia. Liittymällä kirkon mission toteutukseen olemme osa suurempaa kokonaisuutta, toimimme yhdessä samaan suuntaan. Holistinen missiokäsitys korostaa, että pelkkä Jeesuksesta kertominen sinänsä ei vielä riitä, vaan kirkon täytyy myös toimia kristittynä kirkkona. Raportti haastaa jokaista kirkon työntekijää näkemään itsensä missionaarisena viestijänä.
Kontekstuaalisuus pitää ajassa kiinni
Kontekstuaalisuuden korostus kutsuu sanottamaan ja jäsentämään, mitä on elää kristittynä tässä ajassa ja tässä yhteiskunnassa. Puheemme Jeesuksesta, Jumalan rakkaudesta ja armosta tulee olla sellaista, mikä puhuttelee tämän ajan suomalaista. Tämän ajan ihmiselle valaistuminen on jo tutumpi termi kuin vanhurskauttaminen. Puheen lisäksi tarvitaan läsnäoloa, tekoja, toiseuden ymmärtämistä ja taitoa toimia yhteisöissä vahvistaen osallisuutta.
Rohkaisu kontekstuaalisuuteen asettaa seurakunnille sekä viestinnällisen että toiminnallisen haasteen. Miten toimimme kirkkona ja seurakuntina siten, että toimintamme kertoo rakastavasta Jumalasta sanojen lisäksi myös teoin? Mitä tämä tarkoittaa diakonian toimintojen kannalta?
Diakonian uudelleenmäärittely?
Missiologiaraportin lopussa on lista toimenpide-ehdotuksia. Yksi näistä on diakoniaa koskevan kirkkojärjestyksen pykälän päivittäminen siten, että nykyistä avun antamiseen rajoittuvaa tekstiä laajennettaisiin aktiivisen vaikuttamistyön, voimaannuttamisen ja toimijuuden vahvistamisen näköaloilla. Tämä on meille tärkeä haaste ja mahdollisuus, jossa sanotetaan diakoniaa kontekstuaalisuuden ja holistisen profeetallisen mission näkökulmista.
Auttamispuheen rinnalle tarvitsemme ajankohtaista ihmisarvo- ja ihmisoikeuspuhetta.
Titi Gävert
Diakonian asiantuntija
Missiologia-asiantuntijaryhmän jäsen
Kirkkohallitus
Teksti on julkaistu myös Dino2/2018-lehdessä.
